Tämän vuoden ensimmäinen Yliopisto-lehti (joka on, kuten nimestä näkyy, Helsingin yliopiston tiedelehti) mainitsi Lyhyet-osuudessa saman ketun kesytys tutkimuksen, josta höpötin lokakuussa. Tutkija Kukekova oli ollut joulukuussa vierailemassa Helsingissä.
Geeneihin liittyi myös juttu Simuloidut kromosomit, jossa kerrottiin Argeopop-tutkimuksesta. Siinä pyritään löytämään skenaarioita, joilla voitaisiin selittää suomalaisen geeniperimän ero eurooppalaisesta ja myös itä- ja lähsisuomalaisten välillä todettu ero. Edellistä voisi selittää se, että kivikauden populaatio on ilmaston viilennyttyä 4000-3500 e.a.a. kutistunut niinkin vähiin kuin tuhanteen henkeen.
Lisää aineksia tutkimukseen tullaan saamaan viime syksynä valmistuneesta muinais-DNA:n käsittelyyn erikoistuneesta laboratoriosta, jossa aloitetaan Museoviraston luunäytteiden tutkimus. Vanhimmat säilyneet näytteet ovat tosin vain 1500 vuotta vanhoja.
Veli-Matti Huhdan sivun juttu Katoavainen meri käsitteli aihetta, josta olisin luullut jo aiemmin kuulleeni. Mutta en moista muista. Eli miten 1600-luvun ja 1700-luvun tiedemiehet selittivät Pohjanlahden siirtyvän rantaviivan?
Eivät todellakaan maan nousulla vaan olivat vakuuttuneita veden pinnan laskusta, mahdollisesti koko maapallon vesivarojen vähenemisestä. "Yksi ajan kuuluisimmista tiedemiehistä, Anders Celsius, piti veden vähenemistä komeettojen liikkeiden aiheuttamana. Toisaalta vesi saattoi kadota myös merenpohjassa oleviin nieluihin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti