"Joulupukin" tuomat DVD:t BBC:n sarjasta Who do you think you are? tulivat läpikatsotuiksi. Niissä oli paljon järkevää ja hyvää, mutta päällimmäiseksi jäi mieleen auton ajaminen.
Jokainen jakso alkoi päähenkilön kotoa, sitten ajettiin vanhempien tms. kotiin keräämään lähtötietoja ja sitten ajettiin... ei suinkaan lähimpään arkistoon tarkistamaan lähtötietoja. Vaan useimmiten suoraan sille paikkakunnalle, jossa mielenkiintoisin esivanhempi oli vaikuttanut. Ja paikan päälle päästyä kadulla tulee vastaan paikallinen historioitsija/sukututkija, joka vetää takataskustaan lisätietoa, jolla päästään eteenpäin.
Eli kyse oli suurimman osan aikaa tutkimustulosten esittelyä ja tutkimusprosessi jäi piiloon.
Kiva oli, että keskityttiin lähisukupolviin, joiden ohi suomalaisessa sukututkimuksessa on tapana porhaltaa täyttä vauhtia. Vain muutamassa jaksossa päädyttiin 1700-luvulle ja vain yksi päähenkilöistä sai esi-isäkseen kuninkaan ja pääsi paikalliselle ritarihuoneelle ihailemaan 1500-luvulla piirrettyä sukukaaviota, joka päättyi Jeesuksen kautta Jumalaan.
Parilla päähenkilöistä oli juuria Intiassa, jossa päästiin ajassa taaksepäin pappien (?) pitämillä muistiinpanoilla eli ihan (melkein) kuin Suomessa. Yhtä perhettä haettiin kylän maanomistuskirjanpidosta, joka oli kirjattu pitkälle ja kapealle kankaalle, jonka katkaisemattomuus takasi tietojen oikeellisuuden. Kukaan ei ole päässyt leikkaamaan mitään pois. Vanhoissa kulttuureissa on fiksuutta kertynyt asiakirjahallintaankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti