Puutarhurimestarit Erik Edbom II, Erik Edbom III ja Fredrik Edbom

Kirjasta I de dödas stad

Vanhimman tuntemani puutarhurimestari Erik Edbomin kuoltua vuonna 1781 poikansa Erik Edbom (II) asettui Helsinkiin. Hän oli 39-vuotias viedessään 14.10.1783 vihille Elisabet Meijerin ja seuravaana vuonna syntynyt esikoispoika sai tietenkin nimekseen Erik. Pikkuveljensä Fredrik kastettiin vuonna 1789 ja perheen nuorin Johannes syntyi 5.8.1794.[1]

Hatanpäässä saamaansa monipuolista kokemusta Erik Edbom ei ainakaan heti päässyt soveltaan, sillä vuoden 1784 kartoituksen mukaan viljelysalueellaan kasvoi kaalia, perunoita ja ryytimaakasveja.[2] Seuraavana vuonna niiden viereiseen hakaan tuli epätavallinen hautaus, joka nykyään tunnetaan vapaamuurarin hautana.

Erik Edbom (II) sai vuonna 1790 seurakunnalta toimeksiannon istuttaa nykyisen Bulevardin itäpäässä sijainneen hautausmaan kiviaidan viereen pihlajia 10 kyynärän välein sekä puistokäytäväksi portilta toiselle.[3]

Nykyisessä Kaisaniemessä viljely jatkui ilmeisesti vanhoja ratoja, kunnes Suomen sota muutti tilanteen. Vapaamuurarit kiellettiin ja he luovuttivat vuoteen 1838 yltäneen vuokrasopimuksensa Helsingin köyhäinhoitohallinnolle. Kaupungin uudelleenkaavoituksessa Erik Edman (II):n ja Erik Edman (III):n viljelemät alueet sekä puutarhuri Bengt Wessmanin käytössä ollut alue Hämeentien itäpuolella suunniteltiin yleiseksi puutarhaksi, mutta sen rakentaminen ei ollut työlistalla ensimmäisenä.[4]

Vuonna 1810 tehdyssä kartassa näkyy, että Erik vanhemmalla on oma viljelysalueensa sekä rakennukset Hämeentullin naapurissa ja Erik pojalla etelämpänä.[5]  Erik Edbom (III) oli 2.7.1807 Tuusulassa vittänyt häänsä rusthollarintytär Greta Stina Högbergin kanssa. Heille syntyivät Helsingissä 23.11.1808 Sophia Carolina ja 26.1.1812 Maria Charlotta.[6]

Erik Edbom (III) kuoli 30-vuotiaana 4.12.1813. Hänen isänsä Erik Edbom (II) kuoli 70-vuotiaana 20.11.1814.[7]

Viljelyä jatkoi nuorimman Erikin veli Fredrik Edbom, jonka elämä päättyi 1.3.1824. Suremaan jäivät leski Elisabeth Rebecca Ammondtsson sekä 11-vuotias Eric Johan ja 9-vuotias Carl Adolf. Perukirjan mukaan Fredrikin hallussa oli 19/24 niin sanotusta Hämeenpellosta (Tavaståkern) meren rannalla kaupungin ja Sörnäisten välillä sekä tämän vieressä sijainneisiin entisiin Strömgrenin peltoihin (förre Strömgrenska åkrarne). Hämeenpellon yhteydessä oli riihi sekä vanha tupa ja Strömgrenin pelloilla lato.[8] Ilmaisuilla tarkoitettaneen alueita Hakaniemessä, sillä 1840-luvun alussa kaavoitetuista alueista n:o 26 on lähellä Edbomin peltoa (Edbomska åkern), jonka vieressä on n:o 29, ja n:o 28 sisältää Edbomin viljelmän (Edbomska plantagen).

Fredrikin leski Elisabet Rebecca meni 17.11.1825 naimisiin sepän kanssa.[9] 

[1] Helsingin kastetut; Helsinki LK 1752–1788, 138; Helsinki RK 1785-1794, 181; Helsinki RK 1795-1805, 185
[2] KA. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. B7Helsinki:31/16 Töölö / Tölö; Nautintaselitelmä kaupungin pelloista 1784-1784
[3] Bulevardi.Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:10, 39
[4] Universitetets botaniska trädgård. Nya Pressen 1.12.1894
[5] KA. Kaupunkikartat (kokoelma) - Helsinki Ic* 29/- - Plan Ritning öfver Helsingfors Stad
[6] Tuusulan vihityt; Helsingin kastetut; Helsinki RK 1806–1819, 178
[7] Helsingin haudatut; HKA perukirjat 98 & 202
[8] HKA perukirja 578

[9] Helsingin vihityt