torstai 2. tammikuuta 2020

Tyrveniukset leikkautuivat sukupuustani

Muistan hämmästyttävän selvästi hetken 1990-luvulta. Sukututkimusharrastukseni oli vauhdikkaassa alkuvaiheessa ja olin m.m. saanut esivanhemmikseni Eurajoelta Johan Pihlin ja tämän vaimon Catharina Stenian. Mutta kummankaan vanhemmista ei ollut tietoa. Tässä tilassa seisoin Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa silmäilemässä suku- ja henkilöhistorioita, joiden joukosta löysinkin yllätyksekseni kirjan Stenius-suvusta.

(Sivuhuomautus. Olinko todella niin urpo, etten ollut tarkistanut Steniuksia Sukuhakemistosta?)

Vinay Deep Arcot, CC BY-NC-SA
Ja kirjasta löytyi Catharina, sotilasisänsä ja äitinsä, joka oli papintytär Tyrväältä. Jee! Ja sotilasisän isäkin oli pappi. (Olinkohan niin alkuvaiheessa sukututkimusta, että jaksoin vielä innostua 1600-luvun papeista?)

Tyrvääläiset papit olivat paikan mukaan Tyrveniuksia. Heitä ajattelin aina Tyrvään Pyhän Olavin kirkolla käydessäni ja ties monelleko ryhmämatkalaiselle vuosien varrella selitin esi-isieni olleen kirkon pappeja.

Mutta eivätpä olleetkaan. Juuri ennen joulua sain käsiini Genos 4/2019:n, jossa Pekka Vihervuoren perusteellinen artikkeli antoi Johan Pihlille isän. Ja siinä sivumennen vaihtoi vakuuttavasti Catharina Stenian vanhemmat. Eli se Tyrvenius-esivanhemmista.

Jotka olivatkin jääneet jo aiemmin aika hunningolle, mutta siitä huolimatta julkaisen seuraavina päivinä tietokoneeni uumenista heistä löytyneet tekstinpätkät.

Ja opetus oli siis, että ei pidä uskoa mitä tahansa sukukirjaa, jossa ei ole (muistaakseni) minkäänlaisia lähdemerkintöjäkään.

(Uusi esi-isä oli "tietenkin" 1600-luvun pappi. Näköjään värikkäämpää plaatua, sillä ollut "Epäiltynä osallisuudesta yliopp. Karl Portulinuksen kuolemaan 1656, mutta tuomittu vain pahoinpitelystä sakkoihin". Oli onneksi jo tuttua Stenius-sukua ja vaimonsa esitätini, niin ei tullut hirvittävästi uutta selvitettävää.)

Ei kommentteja: