1) Mutta aloitetaan paikallisella onnistumisella. Välitin Koulurekisteri-valitukseni Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta asianomaisille tiedoksi ja sain ripeästi tyylikkään diplomaattisen vastauksen:
Kiitos käyttötestaushavainnoista ja tarkoista huomioista koulurekisterin tietojen puutteellisuudesta! Kirjoituksestasi tulee olemaan meille hyötyä kun lähdemme kehittämään koulurekisterin tietosisältöä.2) Verkossa osui 3.4. eteen juttu Uppsalan yliopiston kirjaston digitoinneista, jossa oli hämärä viittaus 1600-luvun häärunoihin. Yritin saada tästä tolkkua ja samalla kysyin, onko siellä suunnassa painajainen Ruotsinmaalla hellittämässä eli runopainatteiden luettelot tulossa verkkoon. Huhtikuun 4. sain vastauksen
Puutteista/virheistä/täydennystä vaativista kohdista koulurekisterin tiedoissa voi lähettää meille palautetta, korjaamme rekisteriä saamamme palautteen perusteella.
Tilaisuudessa huomauttu hakutulosten virhetilanne on korjauksessa, toivottavasti saamme sen kuntoon lähiaikoina.
kortkatalogen över personverser som står i specialläsesalen har nyligen digitaliserats, och förbereds nu för publicering på hemsidan. Den kommer att bli offentlig i slutet av april eller början av maj. Så som du inte har väldigt bråttom kan du vänta med att resa från Helsingfors.Jees! Ajoitus on surkea, sillä kuun vaihteessa pitäisi juuri olla Ruotsissa, mutta jees!
3) Runoista puheenollen toissapäivänä Kansalliskirjaston lehtisalissa kysyin päivystäjältä niiden mikrokorttiluetteloa. Hän johdatti minut hyllyyn, jossa oli A4:sina kaikenlaisia luetteloita, joihin en ole koskaan koskenut, mutta ei tarvitsemaani. Palasimme päätteen ääreen, ja ohjasin hänet hakemaan luettelon Doriasta. Vaikutti siltä, ettei ollut moista koskaan nähnytkään.
Samaan aikaan tiskille tuli Helsingin ulkopuolelta tullut asiakas, joka oli ihmeissään, kun enää eivät kaikki lehtien mikrofilmit olleet hyllyssä ja tilaukseen menisi kaksi päivää. Alkoi sitten päivystäjän avustamana tehdä tilausta. Kuulin, että kyse oli (ainakin) 1920-luvusta, joten katsoin asialliseksi huomauttaa, että kyseiset lehdet voivat olla käytettävissä digitoituina. Ehkä olisi pitänyt pitää suu kiinni, kun sekä asiakas että päivystäjä elivät ilmeisesti toista aikaa.
4) Kirjastosta ulostultuani vilaisin kännykkää ja huomasin saaneeni Riksantikvarieämbetiltä vastauksen edellisenä (!) päivänä lähettämääni tiedusteluun. (Tiedustelua lähettäessäni aloitin kiittämällä Sveriges kyrkor: konsthistoriskt inventarium julkaisusarjan digitoinnista. Hieman vanhentunutta tietoa (ja siksi tiedustelu), mutta erittäin käyttökelpoista Ruotsiin eksyvälle sukututkijalle. SSH-tutkimukseeni löysin muurihaudan ja hautakiven yksityiskohtaisen kuvauksen.)
5) Hautakivistä ja tiedusteluista tuli mieleen Berguddien hautakivi Sulvassa. Lähetin siitä viestin Pohjanmaan museolle 9.3.2018 ja sain seuraavana päivänä kuittauksen, että kysymykseni oli edelleenlähetetty maakuntamuseotutkijalle. Tästä ei ole kuulunut mitään kuukaudessa.
Edellä mainitun kansalliskirjastokäynnin aikana olin tarkastanut Berguddeihin liittyen Mauno Jokipiin Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, johon oli kirjasta Solf kyrka lainattu kuva hautakivestä. Kyseinen kirja olisi pitänyt tietenkin hakea käsiini jo aiemmin, mutta parempi myöhään kuin milloinkaan, joten jatkoin Kaisaan, jossa se oli avohyllyssä.
Kirjassa oli muutakin hyödyllistä tietoa, mutta myös kuva (yllä). Hautakivi (gotlantilaisesta kalkkikivestä eikä marmorista, kuten aiemmin kirjoitin) oli siis tallessa ja ilmeisesti pystyyn nostettuna kirkossa 1940-luvulla. Mutta onko se siellä edelleen? Saanko tähän vastauksen joltain Sulvassa käyneeltä lukijaltani, jossain vaiheessa museolta vai pitääkö Pohjanmaan suunnitetulla läpiajolla tehdä kieppi kirkolle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti