tiistai 15. marraskuuta 2016

Naisia sotilaina

Eilinen lainaukseni Anni Sallittaresta sai Kari Hintsalan kommentoimaan blogini FB-sivulla
Taitaa Anni kuulua enemmän kansanrunouden kuin historian puolelle, mutta aineksia kotimaiseen bodice ripper -pukudraamaan tuossa voisi olla. Kiihkeitä lemmenkohtauksia luonnonhelmassa Suomen sodan jylistessä taustalla etc.
Kävi tuo itsellänikin mielessä, mutta vasta Karin todettua vielä
Tuohan on itse asiassa Mulaninkin juoni, "perheessä ei poikia joten tyttö lähtee sotaan". Toinen version on että nainen pukeutuu univormuun "seuratakseen rakastaan sotaan", mutta niinhän naiset tekivät joka tapauksessa aika usein (camp followers). Itse ihmettelen miten "mieheksi tekeytyminen" onnistui marssilla ensimmäistä yhteistä kusitaukoa pitemmälle.
aloin kaivella verkosta todisteita muistikuvalle vastaavista tapauksista Ruotsin historiasta. Ruotsinkieliseen Wikipediaan näistä on tehty kokonainen luokka, jossa on mukana muitakin maita. (Tuore Anna Larsdotterin kirja Kvinnor i strid olisi mahdollisesti ollut parempi lähde.)

Suomen sodassa miehen asussa Wikipedian (myös Lördagsqvällen 29.7.1893) mukaan toimi Elisa Servenius, joka Karin mainitseman mallin mukaisesti seurasi miestään. Selostus on uskottavan yksityiskohtainen. Sen mukaan Serveniuksen sukupuoli ei pysynyt salassa ja hän toimi avustajana hoitaen haavoittuneita ja ammusvarastoja. Siis vaatteita lukuunottamatta kuin Lotta Svärd.

Kustaan sotaan Suomen rintamalle miestään seurannut Brita Hagberg tekeytyi mieheksi niin hyvin, että paljastui vasta haavoituttuaan. Samassa sodassa kunnostautui Anna Maria Engsten, joka oli mukana piikana.

Suuressa Pohjan sodan aikaan armeijassa oli Ulrika Eleonora Stålhammar, joka oli tätä ennen hetken Turussa palveluksessa pöydänkattajana, ja Anna Jöransdotter, joka oli tätä ennen palveluksessa Suomessa ja mahdollisesti oli suomalainen. Molemmat menivät naimisiin naisten kanssa. Selvästi suomalainen oli Annika Svahn, joka venäläisten sotavankina pakotettiin sotatoimiin. (Stålhammar suomalaisissa lehdissä: Wasa Tidning 13.2.1841, Morgonbladet 24.9.1855, Lördagen 30.8.1902.)

Suomesta kotoisin on myös Wikipedian tuntema varhaisin nainen Ruotsin sotavoimissa. Brita Olofsdotter oli Nils Simonssonin leski, joka taisteli ratsuväessä Liivinmaalla, ja joka mainitaan kaatuneena Juhana III:n kirjeessä 16.6.1569. Virhetulkinta on mahdollinen, sillä Jully Ramsayn tutkimuksessa on Muurla-suvussa edelleen vuonna 1598 elävä Brita Olofsdotter, jonka mies Nils Simonsson kaatui Liivinmaalla 1569.

Kuvituksena osa Jan Brandesin maalauksesta Allegorische voorstelling van oorlogsdreiging in Zweden, Rijksmuseum.

Ei kommentteja: