maanantai 14. marraskuuta 2016

Anni Sallitar ja muuta muinaista

Viime viikon lopulla ilmoitettiin, että
Kotimaisen humanistisen tutkimuksen kannalta merkittäviä aineistoja on julkaistu verkossa. Kansalliskirjasto on asettanut käyttöön Suomen Muinaismuistoyhdistyksen (SMY) ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran (SUS) monografia- ja kausijulkaisusarjojen varhaisimpia osia. Teokset ja niistä tehdyt datapaketit ovat avoimesti saatavilla Kansalliskirjaston Fenno-Ugrica -verkkokokoelmassa
Vanhimpia kirjoja ei siis tarvitse enää etsiä kirjastosta, jos niille käyttöä on. Silmäilin luetteloja ja 1802-projektia sivusi Antero Pelkosen Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta, joten avasin sen. En suuremmin yllättynyt, ettei siinä ollut Kustaa IV Adolfin reissusta mitään, vaikka mukana oli isänsä käynti sotansa aikana ja ajallisesti myöhäisempi Suomen sota. Jälkimmäisestä sodasta löytyi muistitieto, jollaisesta en aiemmin ollut kuullut.
Anni Sallitar, talontytär Ruokoveden Sallilasta, oli 1808 sodan aikaan mennyt veljensä edestä, joka oli ainoa ja tyttöjä oli monta, sotapalvelukseen miehen puvussa. Hänet tehtiin rakuunaksi ja sodasta palatessaan toi hän hevosen tullessaan. Kotiin palattuaan oli Annilla tapana näyttää sotamiehen temp puja ja konsteja. Ripeästi hyppäsi hän esim. lautasen kautta ratsunsa selkään. Hänestä kuuluu olleen runokin, josta seuraava katkelma: 
»Ori alla, Anni päällä,
Kannukset kavon jaloissa,
Miekka vyöllä morsiamen.»
Jälleen ihmettelen patronyymejä vierastavia, sillä tietämällä Annin isän etunimen olisin jo tehnyt tehokkaan HisKi-haun nuoren naisen taustoittamiseksi. Ilman paikallistietoa en viitsi muuta yrittää, sillä näytää siltä, että Sallilassa asuneet eivät käyttäneet sitä sukunimenään. (Kuva kirjasta Finska Kriget 1808-1809, Flickr Commons)

Ei kommentteja: