Mutta aika heikko sellainen. Joko esillepanossa oli säästetty rautalankaa tai sitä ei yksinkertaisesti ollut käytettävissä. Kun en aluetta tunne on vaikea sanoa kummasta oli kyse. Ainoa ennestään tuntemani kohde eli Salmen laivahaudat oli saanut hyvin lyhyen tekstin ollakseen (ruotsalaisten mielestä) sensaatio. Onko tutkimus ollut vähäistä vai niin vähä-antista, että kuva viikinkiajasta on epäselvä, kuten Suomessakin?
Hopea-aarteita on löytynyt Pohjois-Virosta samalta alueelta, joka ruotsalaisten kartassa oli väritetty skandinaavien asuttamaksi 900-luvulla. Uusin tulkinta on, että aarteet todistavat kaupankäynnistä kun aiemmin oli puhuttu ryöstämsestä. Kaikkiaan Virosta on löytynyt ainakin 4000 arabialaista dirhamia, joka maa-alueeseen suhteutettuna on suuri määrä. Suomesta näitä tunnetaan 1500.
Esinekuvia en yrittänytkään ottaa, sillä pikkuruiset vitriinit olivat niin pimeitä että tuskin näin lukea esinetekstejäkään. Tässäkin tuntui olleen hukattu mahdollisuus.
Täällä kuten ruotsalaisten näyttelyssä sai kokeilla miekan nostamista. Mutta myös vallasnaisen käätyihin pukeutumista.
1 kommentti:
Kappas vaan. Olisikin pitänyt lähteä ensi viikonlopuksi Tukholman sijasta Tallinnaan. Viikinkiaika on jäänyt heillä aiemmin tutkimuksessa ehkä vähän sivuosaan. Olen jotenkin saanut sellaisen kuvan (joka voi olla aivan väärä). Salmin paikkaa kävin katsomassa parisen vuotta sitten. Sieltä oli löydetty luita ja veneen ääriviivat, joista saattoi päätellä, että kyseessä on varhainen viikinkialus. Salmi vaikuttaa minusta ilmiselvältä vetokannaspaikalta ja jäin miettimään miksi tätä ei oltu otettu lainkaan huomioon. Tai ainakaan siitä ei mainittu missään.
Saaremaa on toki aina tiedetty viikinkien asuinpaikaksi. Hiiumaa ja Vormsi lienevät tutkimatta. Mantereen puolella Eestin luoteiskulmassa on paljon skandinaaviperäistä nimistöä ja skandinaaviasutusta on alueella ollut ties kuinka kauan. Paluumuuttajiakin on. Kaksi mielenkiintoista kylännimeä pistää silmään: Dirhami ja Spithami. Dirhami ei harmillista kyllä kuitenkaan johdu hopearahasta vaan lienee eestiläisväännös vanhasta ruotsinkielisestä nimestä Degerhamn (suursatama). Spithami lienee ollut aikanaan Spjuthamn.
Lähetä kommentti