Historiska museetilla on viikinkien tavaroita niin paljon, että niitä riittää oman pysyvän näyttelyn lisäksi kahteen ulkomaalaisille suunniteltuun kiertävään settiin, joista toinen rantautui elokuun puolivälissä Tallinnan lentosatamaan. Ja minä lähdin tiistaina sitä katsastamaan.
Katsastuksessani saattoi olla puutteita, mutta kahdeksan teemaa eivät synnyttäneet päässäni mitään uusia ajatuksia viikingeistä ja ajastaan. Ainoan ahaa-elämyksen sain purjeen rekonstruktio-ehdotelman äärellä. Punonta kapeista kankaista vaikuttaa realistiselta vaikkei sille ole kuvia kummempaa todistetta.
Pukeutumispisteessä roikkui vaatekappaleita, mutta ne olivat vain koristeita. Kävijä sai näytöllä pukea valitsemalleen ihmiselle kahdeksastatoista vaihtoehdosta valmiiksi esiinnostetut kappaleet. Haastetta oli siis vain oikeassa järjestyksessä. Testasin aikuisen naisen ja tiedän (?!) nyt, että asuunsa ei kuulunut päähinettä eikä esiliinaa.
Tämän jälken puetulle henkilölle sai tarjota esineitä, jotka sitten määräsivät/määrittelivät/indikoivat yhteiskunnallista rooliaan. Tyypillistä Historiska museetin kyseenalaistusta. Periaatteessa ihan hyvää, mutta että "valikoima esineitä, jotka antavat Gunlogille selkeän roolin, tekee hänet onnelliseksi"?
Esillä olevissa esineissä minut teki onnelliseksi niiden infotekstit, joista esimerkki melkein näkyy alla.
Jokaisesta esineestä oli minikuva, nimeke, josta selviää onko kyseessä kopio, pieni kuvaus, löytöpaikka JA Historiska museetin kokoelmanumero. Otin pari muistiin ajatelen, että kaivan kokoelmatietokannastaan esinekuvan tähän esimerkiksi, mutta jälkikäteisessä taustatutkimuksessa huomasin, että Tallinnaan tuotujen kaikkien esineiden kuvat luvataan olevan
tässä Flickr-kokoelmassa. Ilmeisesti kaikki käytettävissä ei-kaupallisesti.
Tietenkin on eri asia nähdä esineet kuin kuvat ja kyllä kiinnostuneen näyttelyä varten kannattaa Tallinnaan lähteä. Ja varata aikaa siihen tutustumiseen. Mutta kyseessä ei täällä Pohjolassa ole yhtä harvinainen tilaisuus tutustua viikinkeihin kuin kauempana. Koska kyseessä on kiertonäyttely, sen nykyinen lokaatio ei sisällössä näkynyt. Balttilaisille kontakteille oli yksi vitriini, mutta minimaalisin selostuksin (muistaakseni). Näyttelyn kartan (alla) mukaan skandinaavit asettuivat Viron pohjoisrannikolle 900-luvulla. Virolaisten käsityksestä viikinkiajastaan sitten huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti