Kerättyäni Spolstadin Hohenthalit vihdoin kokoon hahmotin entistä selvemmin ammottavat aukot ja tiedonhalu heräsi. Lähetin pari tiedustelua ruotsalaisiin kirjastoihin ja muotoilin pyynnön Östergötlandissa toimivalle toimeksiantoja tekevälle tutkijalle. Mutta ennen kuin sen laitoin matkaan, tulin toisiin aatoksiin.
Jos suomalaisen tutkimuskokemukseni perusteella kuvittelen tietäväni mitä Ruotsin puolella pitäisi katsoa läpi, niin mikä estäisi itseäni niitä tarkistamasta? Ei muu kuin oma arkuuteni, sillä Suomen sukututkimusseuran kirjastossa saavat kaikki asiakkaat hyödyntää SVAR-sivustoa ilmaiseksi. Ja siellä jordböcker ja mantalslängder olivat yksinkertaisesti löydettävissä.
Tai siltä siis aluksi näytti. Mutta toimenpidesuunnitelman toteutus sakkasi rankasti alussa. Maakirjojen sidoksen alkusivujen hakemistosta löytyi kyllä oikea kihlakunta, mutta sen alla olevassa muutamassa nimessä en hahmottanut sanaa Gårdeby. Ryntäsin hakuteosten pariin tarkistamaan etten ollut mokannut kihlakunnan kanssa. En.
Entäs nyt Finkelberg? Vaihdoin henkiveroihin, joihin SVAR oli rakentanut pitäjätason hakemiston. Gårdeby heitti sivulle, jonka otsikkona oli minun lukutaidollani [?]åhlby. Spolstad löytyi tämän alta, joten Gårdebyssä oltiin. Ehkä olin yrittänyt hakua myös mikrokorteilta vuonna 2006 ja lannistunut täysin.
Melko lannistunut olin nytkin kun yritin saada teksteistä jotain tietoa irti. Leski tilalla oli merkitty yksinkertaisesti "änka" ilman turhanpäiväisiä nimiä, maakirjoissa ei ollut hallintatietoja ollenkaan ja SVARin mikrofilmeiltä tekemä digitointi vielä kamalampi kuin Arkistolaitoksen digitaaliarkisto.
Täysin turhaa ähellykseni ei kuitenkaan ollut ja tiedonhalu lisääntyi. Enää ei riitä Norrköpingin perukirjahakemisto, pitää saada eteen varsinaiset perukirjat. En onneksi hätäillyt niiden tilaamisessa, sillä ArkivDigitalin tarjoamaa tutkiessani huomasin niiden löytyvän digitoituina sieltä. Digitaalinen retkeily Ruotsiin jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti