Kyläsaarella

Luin Raisa Maria Toivon väitöskirjaa Witchcraft and Gender in Early Modern Society (2008) pitkät pätkät ennenkuin aloin ihmetellä missä kylässä henkilöt oikein asuivat. Jostain syystä minulla on kautta aikojen (siis sukututkimusharrastusvuosien, ei lapsuudesta saakka) ollut vaikeuksia muistaa, että Porin Inderöö on suomeksi Kokemäensaari. Ja nyt Toivon tekstissä sitten Kyläsaari...

Jalmari Jaakkolan artikkelissa Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä. (Satakunta - kotiseutututkimuksia 6. 1926) todetaan

... Kummatkin nimet samoinkuin Kokemsaaressa tunnettu Kyläsaari-nimitys ynnä lähinnä tämän ruotsalainen vastine Inderö ja viimemainitun vastakohtaisnimi Yyteri (ruots. Ytterö)...

Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry:n lehdessä Kyläsaari 1999 kirjoitetaan:

Kun nykyinen Kyläsaari vuonna 1418 mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa, sen nimenä on Kumoboö eli siis 'kokemäkiläisten saari', nimi on suomalaisessa asussa myöhemmin Kokemäensaari tai myös Kokemsaari. ... Nykyään käytössä oleva Kyläsaari nimi viittaa jo vakituisesti asuttuun saareen - "kylä" nimittäin tarkoittanut myös asumusta ja taloa. Alueen nimistä se on myöhäisin.

Eli samalla saarella ollaan. Toivo kirjoittaa enimmäkseen Tommilan talon asioista 1600-luvun lopulla, mutta kylän kielisuhteita käsitellessään (s. 65-66) mainitsee, että yhden Kyläsaaren kylän rustholleista osti vuonna 1691 Kristiinankaupungin pormestari Elias Gavelius ja tämä myi sen eteenpäin korpraali Johan Spoofille vuonna 1695. Hänen omistuskaudellaan tilaa viljeli lampuoti, joskin Spoofin sisaren lapsi merkittiin syntyneeksi siellä 1689. Eli Toivolle on selvää lähteistään, että 22.11.1689 kastetun Andreaksen, jonka isä on Sigfrid Jacobsson, äiti on Spoofin sisko. (Porin kastetut, Hiski)

Yo-matrikkelissa esitetyn oikeuspöytäkirjan lainauksen perusteella Gavelius oli vuonna 1691 hankkinut kaksi rusthollia Kylä/Kokemäensaaresta Johan Adlerströmiltä, jonka äidin Porin pormestarin lesken Elisabeth Johansdotterin Toivo mainitsee kylän yhden ratsutilan omistajana (s. 89-90). (Elisabethista kirjoitin jo aikaisemmin.)

Maanmittari Olof Mört, jonka kädenjälki on Satakunnan tutkijoille kartoista tuttua, osti Juha Eeronpoika Prakarin tilan Kyläsaaresta vuonna 1695. Mörtin aikana tilasta tuli rustholli ja SAY:n merkintöjen mukaan hän asui siellä itse. Inderöö eli Kylä/Kokemäensaari on merkitty syntymäpaikaksi hänen lapsilleen Petrus s. 21.1.1698 ja Esther s. 17.1.1700 (kummina "Corporal Spoff"). Aikaisemmin Mört oli asunut Ahlaisissa, jossa syntyi tytär Elisabeth vuonna 1687 (Porin kastetut, Hiski).

Langströmin Genos-artikkelista selviää, että Olof Mört haudattiin Porissa 2.9.1703 ja hänen leskensä Elisabet Enholm meni tämän jälkeen naimisiin maanmittari Jonas Östringin kanssa. Pariskunta asui Prakarin tilalla, jota alettiin kutsua Lantmeetariksi. Isonvihan jälkeen tila siirtyi Olofin Ester-tyttärelle, jonka aviomies Jaakko Erkinpoika, joka käytti sekä Mört- että Östring-nimeä.

Kastettujen listasta löytyy isänä syyskuussa 1771 Petter Jacobsson Mört sekä elokuussa 1774 ja maaliskussa 1781 rusthollari Jacob Jacobsson Mört. Ja vielä elokuussa 1820 rusthollari Gustaf Mört. (Porin kastetut, Hiski).