Näin tuli Hollolan kirkkoon ja ympäröivään maastoon tutustumiseen enemmän sisältöä. Kun kotona illalla luin vanhaa tekstiäni kirkosta, siitä näki selvästi etten ollut itse käynyt paikalla, olin vain referoinut muiden kuvauksia.
Kirkko on iso ja keskiaikainen. Asehuoneessa on säilynyt maalauksia ja sinne oli sijoitettu myös isoimmat vanhoista puuveistoksista.
Kirkossa sisällä oli mm. eversti Diedrik von Essenin hautajaisiin tehdyt vaakunat, jotka edustivat hänen esipolviaan viisi sukupolvea taaksepäin. Ei tuttuja sukunimiä, mutta hieno näky.
Saarnatuolista eli esi-isän esiintymispaikasta piti tietenkin ottaa kuva.
Kirkossa käynnin jälkeen kiipesimme sen takana nousevalle Kapatuosian linnavuorelle. Jostain syystä (jota en siis ymmärtänyt) useat retkeläiset olivat aivan otettuja siitä, kun kirkolla meitä opastanut Kyösti Toivonen kertoi mäen nimen juontuvan Raamatussa mainittuun turkkilaiseen paikannimeen. Jota en itse sitten laittanut muistiin, joten en voi tähän kirjata, enkä tarkistaa missä kohtaa moinen oli mainittu. (Onneksi hyllyssä on Raamattu, jossa on kartta "Uuden testamentin tapahtumapaikat Rooman valtakunnan itäosa", jossa on Mustanmeren ja Välimeren itäpään välissä Kappadokia. Joka mainitaan Raamatussa 4 kertaa, 2 kertaa apostolien teoissa ja 2 kertaa Pietarin kirjeissä. Että tuli sekin sitten selvitettyä.)Mäeltä oli tehty arkeologisia löytöjä, mutta viis niistä, kun oli ne maisemat! Kännykän kamera tuskin tekee oikeutta, mutta piti kuitenkin yrittää:
Upeita maisemia oli myös myöhemmin ohjelmassa, kun olimme Mäntyharjun vesistöissä tiirailemassa kalliomaalauksia. En erottanut niistä mitään ja päätin syyttää lievää puna-vihersokeuttani. Muita arkeologisia kohteita retkellä olivat Lahden lintutornin kivikautinen asuinpaikka, Hollolan Kirkk'ailanmäen kalmisto ja Orimattilan Myllykoskella Suomen tällä hetkellä vanhin tunnistettu ja ajoitettu kivikautinen asuinpaikka. Sitä katselimme melko kaukaa ja vain yksi retkeläinen yritti mennä lähemmäksi:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti