Sain kirjastosta käsiini tuoreen Kirsi Vainio-Korhosen kirjan Suomen herttuattaren arvoitus. Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta. En tuntenut termiä Suomen herttuatar, joten pelkäsin, että kyse oli Sophie Creutz materiaalista uudessa uskossa. (Topeliuksen Hertiginnan af Finland luettavissa verkossa.)
Ei toki. Suomen herttuattaren tarina oli minulle uusi ja mielenkiintoinen. Eva Merthenin lisäksi kirjan jaksoissa esiteltiin Helena Escholin, kehruuta opettaneet Elisabeth Forssel, Margraretha Zetterberg ja Maria Öberg, Tuomas Ragvaldinpojan vaimo Maria Juhontytär, Maria Augustin, Eva Falck ja Christina Krook. Vainio-Korhosen Creutz-tutkimuksesta oli saanut innoituksensa kaksi lukua, jotka tyyliltään erosivat hieman muista. (Kirjan esittely Turun yliopiston sivulla, Yleisradiossa esitelty. Turun sanomissa oli viime vuoden maaliskuussa luettelo Turun merkkinaisista. Sen mukaan Maria Augustinin elämään perustuu Fredrika Bremerin teksti Hertha.)
Kokonaisuutena kirja antoi moninaisia näkymiä 1700-luvun (kaupunkilais)naisten elämään. Joku toinenkin on lukenut ja tykännyt. Tarkoitettu yleisyleisölle, joten lähteet oli annettu vain luettelona. Kun itse on oppinut lähdeviitteitä kyttäämään, vähän häiritsi. Varsinkin yhdistettynä reippaaseen johtopäätöksen vetoon, kuten "Kirkonarkistot todistavat Annan ja Göranin fyysisen avioelämän lakanneen jo varhain: perheeseen syntyi vain yksi lapsi."(s. 113) Yhdestä lapsesta ei seuraa hedelmöittymistä seuraavilla kerroilla, eikä kaikesta fyysisestä avioelämästä raskauden mahdollisuutta. Kirjassa todettiin (muistaakseni kahteen kertaan), että "1700-luku oli vahvasti eroottinen ja erotiikasta kiinnostunut vuosisata."
Sukututkijan identiteetillä tuntuu oudolta, että Vainio-Korhosen lähdelistassa ei ole muuta sukututkimusta kuin Tor Carpelanin Åbo i genealogisk hänseende på 1600- och början af 1700-talen - vuodelta 1890 ja yksi Veli-Matti Toropaisen artikkeli. Sen sijaan "Googlen poluilla saattoi harhailla syvälle amerikkalaisille sukututkimussivustoille, joissa vedettiin yhteen Eva Merthenin ja James Keithin pojaksi väitetyn Alexander Keithin sukulinjoja. Samoin Evan skottiesi-isien jälkiä pystyi erilaisissa hakukoneissa seuraamaan taaksepäin aina 1500-luvulle asti." Lähdeluettelossa tätä surffausta edustaa The International Genealogical Index eli IGI. Seuraavaksi sitten vaan kirjoittamaan Suomen muinaiskuninkaista vaimoineen verkkosivujen perusteella...
Sukututkimus ei tietenkään ole itsetarkoitus, mutta kun tutkimusta tehdään vähäisistä lähteistä luulisi, että lisä kelpaisi. Christina ja Lovisa Juliana Krookista Vainio-Korhonen kirjoittaa "Nähtävästi molemmat naimattomat sisarukset jäivät vanhempien kuoltua vaille elatusta, eikä heille löytynyt paikkaa virka- ja sotilasurilla edenneiden veljien perheissä." Tytöillä oli toki muitakin sukulaisia (mukaan lukien kolme siskoa), joiden joukosta olisi voinut erottua todennäköinen sosiaalinen tai rahallinen tukija heidän kouluhankkeelleen? Tai olisi voinut todeta nuorten naisten yritteliäisyyden mahdollisesti olevan äidinisän, helsinkiläisen kauppiaan Hans Sundin peruja? TMA:n aineistojen avulla koulun olisi voinut saada myös kartalle ja fyysiseen rakennukseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti