Kuvassa keskiaikaisia seinävaatteita Skandinaviasta.Tartuin vihdoin Heikki Ylikankaan kirjaan Suomen historian solmukohdat. Toisin kuin aikaisemmassa Käännekohdat kirjassa, Ylikangas aloittaa nyt 1100-luvusta. Hänen tulkintansa mukaan Suomessa ei tuolloin ollut puolustuskykyä omasta takaa. Tästä kertoo paavin bulla 1170-luvun alusta, jossa suomalaiset pyytävät vieraan apua vihollisen hyökätessä.
Siinä missä Balttiassa tehtiin tuhansien miehien iskuja maahantulijoita vastaan Suomessa ei ollut pahemmin väkeä puolustautumiseen. Kesän ajan Kansalliskirjastossa esillä olevan Suomi kautta aikojen -kiertonäyttelyn mukaan väkilukumme oli vuonna 1150 korkeintaan 40 000. Ylikankaan mukaan riippuvaisuus pysyvistä raivatuista pelloista oli myös niin vähäinen, että luonnollisin puolustusreaktio oli pakeneminen. Mahdollisena poikkeuksena Ylikangas esittää Kokemäenjoen meren puoleisen osan, eli Satakunnan.
Ruotsalaisten ideoimat linnat olivat puolutuslaitoksena suomalaisille tervetulleita ja näin he olivat valmiita osallistumaan niiden rakentamiseen ja ylläpitoon?
Kirjastosta oli lainassa myös Kimmo Katajalan Suomalainen kapina. Talonpoikaslevottomuudet ja poliittinen kulttuuri Suomessa Ruotsin ajalla (n. 1150-1800). Siinä arvio 1100-luvun asukasluvusta on 50000-85000 asukasta. Katajala toteaa "Ruotsalaiset ja hämäläiset tekivät 1240-luvulla yhdessä sotaretken itään aina Nevalle asti. Vielä tällöin asetelma oli selvästi yhteistoiminta, ei alistussuhde." Samoihin aikoihin oli syntymässä kruununverotus ja Ruotsin maakuntien ohella veroja maksettiin myös Suomesta.
Jo mainitussa bullassa kansaa vaadittiin maksamaan kymmenyksiä katolisen kirkon papeille. Kristinusko ei ollut täysin istunut suomalaisten psyykeen, sillä 1200- ja 1300-luvun dokumentit kertovat pappien olleen hengenvaarassa ja kymmenysten jääneen toisinaan maksamatta. Myös kruunun toimia vastustettiin. Kokemäenlinnan rasitusten takia lähetettiin kuninkaan luo 1367 sanomanviejät, jonka johdosta rakentaminen keskeytettiin ja aikaansaatu purettiin.
Tanskalaisten saadessa vallan Kalmarin unionin myötä seurasi talonpoikien (vero)kapinoita pitkin pitäjiä 1430-luvulta 1530-luvulle. Suomesta tunnetaan Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden, Kyrön ja Sastamalan pitäjien talonpoikien nousu 1430-luvun lopulla, johtajanaan David veljineen. Kruunun laki ja sen toteuttamisen tehokkuus olivat jo sillä tasolla, että kansa oppi ettei niitä vastaan kannattanut väkivallalla nousta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti