Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kokemäki-Meinikkala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kokemäki-Meinikkala. Näytä kaikki tekstit

perjantai 5. elokuuta 2011

Yhteyksiä Tukholmaan 1500-luvun Kokemäeltä

Keskellä kesää tuli mieleen, että Olof Ångermania olisi pitänyt hakea Tukholman puhtaaksikirjoitetuista oikeuspöytäkirjoista. Tai siis niiden hakemistoista. Kesän takia aivoitus joutui odottamaan tämän viikon maanantaihin, jolloin SSS:n kirjaston ovet aukesivat. Yliopiston Topelia-kirjaston ovien aukeamista olisi joutunut odottamaan vielä kauemmin. Varastosta isoa kirjasarjaa en kehdannut Kansalliskirjastossa pyytää. Vieläkin tuntuu oudolta, ettei Stockholms Stads Tänkeböcker ollut jossain sarjajulkaisuhyllyssä.

Nostaessani osan kerrallaan hyllystä hakemiston plaraamiseksi juolahti mieleeni Kokemäki. Pianhan tuon katsoo paikannimihakemistosta samalla kuin Ångermania hakee. Ångermania en koskaan löytänytkään, mutta Kokemäestä tuli kolme varsinaista osumaa. (Kovin monelle muulle tällainen läpikäynti ei ilmeisesti ole tullut mieleen, sillä monessa osassa jopa hakemistosivut olivat aukileikkaamatta.)

Omalle tutkimukselle oleellisin osuma oli 21.1.&24.1.1590 käsitelty perintöriita, jossa vilahti eräs Haistilan Härkälän isäntä. Valitettavasti kylläkin vain uskotun miehen roolissa, mutta onhan se jotain sekin. Olla vastuussa Tukholmasta tulevan perinnön toimittamisesta Poriin.

Marginaalista lisää Kokemäen sukututkimukseen toi 5.11.1544 käsitelty juttu. Anders Hindrichsson Meinikkalasta myi vaimonsa veljeltään saaman perinnön. Veli Gregers Thomessonin kuolinpaikka oli "Antuna j Edz sochn". Kirjahyllyni pieni Ruotsin kartta tuntee neljä paikkaa nimeltä Ed, joten en pysty kommentoimaan sitä kuinka kauas toisistaan sisarukset olivat päätyneet. Todennäköisin vaihtoehto lienee se, joka on lähinnä Tukholmaa, jossa perintö myytiin paikalliselle porvarille. (Suvanto ei tunne Satakunnan henkilötiedostossa Meinikkalassa Anders nimistä isäntää 1540-luvun alussa.)

Pisin ja antoisin juttu oli käsittelyssä 19.5.1581. Oikeuden eteen astui Matz Knutsson Köyliön Pehulasta [tulkintani sanasta Päholbÿ, SAY:stä löytyy vahvistusta] ja Kokemäen Ylistarosta Hinrich Thommeson äitinsä Brita Staffensdotterin asialla. Sopiva Henrik Thomasson löytyy Ylistaron Uotilasta, jonka vaiheista on Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän oiva Genos-artikkeli, jossa on sekä Henrik että äitinsä mukana.

Perintö oli kivitalo ja tontti Tukholmassa. Sen oli jättänyt vaimo Walborgh, Nilz Spedzen leski. Matzin ja Britan kanssa samaan perikuntaan kuului Jöns Larsson, joka oli porvari "Torsilie"n kaupungissa, sekä Jönsin vaimon Marthe Staffansdotterin jo kuolleen sisaren lapset. (Anbytarforumilla esitetyn perusteella Torsilie on Torshälla.)

Patronyymien perusteella voisi arvailla Jönsin olevan naimisissa Britan siskon kanssa ja joku sisar ehkä päätynyt Köyliöönkin?

Matz ja Hinrich myivät omat osuutesa Jönsille eikä heidän tarvinnut kiinteistöstä enää huolehtia. Kiinnostuneille kuitenkin tiedoksi talon sijainti: "widh Södre porth vthi hustru Karin Anders Simonssons grändh vpå södre sÿden näst neden för Oluff wägers hus." Ihan selvä kuvaus, voisi vaikka poiketa katsomassa, kun seuraavan kerran Tukholmassa käy.

Alla Tukholma pohjoisesta päin vuoden 1570 paikkeilla eli perintötalo eteläisen portin vieressä ei tässä näy. Kuva Wikimediasta.