torstai 23. helmikuuta 2023

Kartanot kartalla?

Blogin pitkäaikaiset lukijat voinevat arvata tunnelmani, kun Kansallisarkiston Tutkimuspalveluiden uutiskirje 1/23 antoi otsikossaan kehoituksen/mahdollisuuden "Tutki kartanoita kartalla". Leipätekstin mukaan "heraldista historiaa havainnollistavaan karttaan" on merkitty "muun muassa rälssitilat ja säterikartanot, koska niiden omistajien edellytettiin kuuluvan vaakunan omaavaan rälssiin tai aateliin. Mukana ovat myös keskiaikaiset asumakartanot ja hengellinen rälssi, joka Västeråsin resessin 1527 jälkeen usein siirtyi lahjoituksena tai panttina maalliseksi rälssiksi". 

Tilanne ei parantunut Twitterissä käytetystä mainoskuvasta, joka antoi ymmärtää, että kartalla on "kartanot" eikä turvallisemmin "kartanoita".Todellisuudessahan on kartallistettu "kartanot" tietyllä määritelmällä ja tietyistä lähteistä. Kansallisarkiston sivuilla esitettynä tieto valitettavasti kodifioituu ja tulkinnanvaraisuudet jäävät piiloon.

Kuten aina, aloitin testauksen alueesta, jonka tunnen parhaiten, eli Kokemäeltä. Kartalla oli hämäävän paljon kohteita, sillä esitettynä olivat kaikki Baranoffien läänitykseen kuuluneet tilat. Tästä kävi esiin sivuston hyöty eli mahdollisuus klikata esiin kaikki esim. Kassari Baranoffiin liittyneet tilat. Näin tuli myös esiin pahin kartallistusvirhe eli Kaarenojan sijoitus Sääksjärven etelärannalle. Ainoa tuntemani Kaarenoja on Kokemäenjoen rannalla, kuten kaikki muukin historiallinen asuminen Kokemäellä. (Nimisampo tuntee Kokemäeltä neljä Kaarenojaa, joista vain yhdellä on koordinaatit. Se ei ole Kokemäenjoen varrella eikä Sääksjärven rannalla. Koska joen rannalla sijaitsevien tilojen maat tkuvat kymmenien kilometrien soiroina, ei ole mahdotonta, että merkki on Kaarenojan mailla. Mutta se ei ole lähelläkään päärakennusta.)

Toinen fiba liittyy mielestäni Ylistaroon, joka esitetään säterinä noin vuodesta 1600. Kuitenkin aukikirjoitettuna on Lagukselta tieto "Ylistereby. Der äro 2 rusthåll, 7 skatte, 3 augments och 1 krono hemman." Tahtoo sanoa, että kyseessä on kylä eikä tila. Lisäksi ensimmäisenä mainittu "omistaja" Sune Sunesson Seppo Suvannon henkilötiedoston (pdf) mukaan 8.3.1419 "ilmoitti Turussa päivätyssä kirjeessä pantanneensa vaimonsa perintöä eth godz liggendes i Kwmo sokn i Ylistharoby Pentti Lydekenpojalle". Eli a) kyseessä oli kylän yksi tila ja b) sen omisti vaimonsa. 

(Jos olisi lukenut tiedotteen paremmin, yllä oleva olisi jäänyt kirjoittamatta. "Karttaa selatessa on hyvä huomioida, että rälssitilat ja säterit on nimetty aikalaiskäytäntöä seuraten kylän mukaan. Tästä aiheutuu sekaannuksen riski ja tulkintaongelmia, jos kylässä on ollut useita rälssitiloja eri omistajilla. Monessa tapauksessa yksittäisten tilojen lukumäärät, nimet ja veroluvut olisi mahdollista selvittää voudin- ja läänintilien avulla.")

Myös omistajana mainittu Lars Hordeel on Suvannon mukaan "kotoisin Ylistaron talosta VIII". Koska/jos ketju jatkuu de la Gardie -sukuun, kyse on Ylistaron Malmista ja Horellista eikä "Ylistarosta". Tästä "todistaa" esim. Belin-koosteeni, jossa Thure Belin "Forsbyn ja Ylistaron Malmin ja Horellin pehtoori. Tilat omisti Magnus Julius de la Gardie, joka kuoli vuonna 1741."

Mistä päästäänkin Forsbyhyn, joka on anakronistisesti kartalla Koskenkylä. Sivun perusteella de la Gardie -suvun omistus päättyi vuoteen 1739 eikä 1741. Voi olla tai olla olematta eli olisi kiva tietää mihin tieto perustuu. Ja kun omistus Ylistaron Malmi ja Horelli kuuluivat samaan klimppiin, joka siirtyi uudelle omistajalle, miksi Ylistaron kohdalla omistus näyttää päättyvän Axel Julius de la Gardien kuolemaan 1710?

Kokemäenkartanon omistus on seurattu 1900-luvun alkuun, mutta Pyhänkorvan kohdalla ei ole ollut syytä kertoa Knorringeista mitään. Miksei? Ja vaikka olen Vuolteen kartanostatusta kyseenalaistanut, jäin sitä nyt kuitenkin kaipaamaan. 

Heraldiikkakartan ei ole kai ole tarkoitus olla suomalainen vastine  tietokannalle Svenska herrgårdar, mutta en oikein tiedä mitä se tavoittelee. Mukaan on otettu ja aukikirjoitettu peruslähteitä, mutta ilmiselvästi on käytetty muutakin kirjallisuutta, joka on jätetty mainitsematta. Tietä "Omistajaa" tarkempaan tietoon ei siis ole. Vasta viime tingassa huomasin, että kartan alapuolelle oli istutettu Wikipedian artikkeleita. Tekstin esittämisen sijaan olisin suositellut linkittämistä, joka pitäisi sisällöt selvemmin erillään.

Mahdollisuuksia kehittämiseen ja rikastamiseen on paljon, sillä mukaan voitaisiin linkittää DF:ää ja Jully Ramsayta. Mutta herra tietää minkälaisen projektin puristus tämä julkaisu on ollut ja milloin on resursseja korjauksiin ja parannuksiin. Lähteiden ohella sivustolta nimittäin puuttuu tekijätiedot. Tämä on teema, josta kirjoitan piakkoin laajemmin. 

Ei kommentteja: