Tuoreet ohjeet verkkolähteiden merkintään

Viime vuosina olen huokaillut aika monen kirjan lähdeluettelon ääressä digitaalisten tai digitoitujen lähteiden merkintöjä, joita en itse käyttäisi. Mutta omat ajatukseni eivät ole mikään laatukriteeri, joten tyytyväisenä huomasin Oulun yliopiston julkaisseen uudistettuna oppaan Manuale Historiae. Historian opiskelijan käsikirja. 2. osa Tutkielman laatiminen (pdf). Ja eilen Anu Lahtisen blogitekstistä selvisi, että Helsingin yliopiston historian Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon laatimisen ohjeet ovat nähtävissä avoimesti, toisin kuin keväämmällä kuulin. Joten oppimaan ja vertailemaan lähdeluettelon kohdalta.

Aluksi digitoidut kirjat. Oulu: "Digitoitua teosta käytettäessä on tarpeen mainita ensimmäisen painoksen painovuosi, digitoidun painoksen painovuosi ja digitointivuosi." Miksi on tarpeen ilmoittaa ensipainoksen painovuosi, kun lähdekirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden kohdalla vaaditaan vain painoksen järjestysnumero (ellei ensimmäinen)?

Ohjeistuksessa ei sanota mitään digitoidun version osoitteesta, mutta se on esimerkeissä mukana kuten kuvasta näkyy. (Sekä kursivoimattomana että kursivoituna, ero?) Ja digitointivuosi. Näistä olen täysin eri mieltä, kuten (tarkistettuani) tuoreimmista kirjoistanikin näkyy. Hyvä luoja, minkälaista sekasotkua niiden kirjallisuuslistat olisivat, sillä varmaan puolet kirjallisuudesta olen lukenut digitoituna. Miksi ihmeessä minun pitäisi mainita se, mitä digitointia olen käyttänyt, kun en paperilta lukemistani kirjoistakaan kerro, minkä kirjaston kappaleesta on kyse? Enkä sitä, milloin se on kyseiseen kirjastoon hankittu tai milloin olen sitä käsissäni pitänyt.

Kummalla linjalla Helsingissä? "Jos käytät digitaalisessa muodossa olevaa lähdettä tai tutkimuskirjallisuutta, joka löytyy myös analogisessa (käytännössä siis paperiversiona) muodossa, merkitse lähdeluetteloon digitaalisen version tiedot." Argh! Helsinki ei anna "digitaalisen version tiedoista" yhtään esimerkkiä. Pitääkö kertoa, minkä kirjaston kokoelmista digitointi on tehty? Kenen toimesta? Milloin? Miltä sivustolta digitoitua kappaletta on käyttänyt? Jos on käytänyt saman painoksen kahta eri digitointia, merkitäänkö molempien tiedot?

Johdonmukaisesti lehdistön kohdalla Helsingissä ohjeistetaan merkitsemään, että on käytetty Kansalliskirjaston digiarkistoa. Mutta ei sanaakaan siitä, että pitäisi kertoa mahdollisesta mikrofilmin käytöstä?! Oululaisparat joutunevat muuten onkimaan jokaisen Kansalliskirjaston digitoiman sivun metatiedoista niiden luontipäivämäärän ja kirjaamaan sen ylös? En kadehdi.

Sitten digitoidut painamattomat lähteet. Helsinki antaa lähdeluettelon puolella esimerkin (renovoidut tuomiokirjat), jota ei ole naismuistiin käytetty alkuperäisenä, mutta ei ohjeista eikä anna ymmärtää, että pitäisi kertoa käyttäneensä mikrofilmiä tai digitoituja kuvia.

Oulussa ollaan vielä hyvin kiinni mikrofilmissä: "Mikrokuvatut lähteet ryhmitellään luetteloon sen mukaan, missä lähde alkuperäisenä sijaitsee, ei sen mukaan, missä mikrofilmit tai -kortit sijaitsevat." Esimerkeissä on aineistoja, jotka ovat digitoituja, mutta yhdessäkään ei esitetä, että pitäisi kertoa käyttäneensä digitoituja kuvia. Lähdeviitteidenkin puolella huolehditaan siitä, että mikrofilmien ja -korttien ym. sijoituspaikka tulee lähdeluettelossa osoittaa, mutta vaikka digitointi mainitaan samassa kappaleessa, siitä ei anneta mitään erityistä ohjetta.

Insinööriaivoni eivät taivu ymmärtämään, miksi ollaan enemmän huolissaan digitoiduista painotuotteista kuin arkistoaineiston digitoinneista. Mutta nyt tiedän olla urputtamasta (ainakaan ääneen tai muuten julkisesti) kun huomaan mielestäni tarpeettomia url:ja pidentämässä lähdelistaa.

Lemppariaiheestani eli tietokannoista ja niiden hakujen dokumentoinnista molemmat ohjeet vaikenevat täysin. Oulun laajemman sisällön joukkoon mahtuu kylläkin lyhyt maininta tietokantaohjelmistojen hyödyllisyydestä.