AR 19: Vanhassa Uppsalassa

Viimeisen matkapäivän kohteena piti Mari Jalavan blogin innoittamana olla Sigtuna, mutta kesken ajomatkan vaihdoin Uppsalaan, joka oli tippunut helatorstaina ja välipäivänä kiinni olleen yliopiston kirjaston lukusalin takia ohjelmasta. Mutta Twitterissä Gamla Upsala Museum oli vakuuttanut olevansa auki, joten sinne sitten kumminkin.

Museota oli minulle suositeltu ja itse olivat mainostaneet virtuaalimaailmaansa, joten odotukseni olivat turhan korkealla. Pidin alakerran esityksestä kulttipaikan historiakulttuurikronologiasta (kaivauksia jo 1600-luvulla!), mutta yläkerta oli pettymys.

Näyttely oli sekavaa saarimallia ja esinelöydöt kummuista ja lähistöltä aika vähäisiä. Niitä oli jatkettu m.m. Helgön löydöillä, joiden voi sanoa edustavan samaa kulttuuria. Mutta voi myös uskoa huolettomalle kävijälle syntyvän vinoutuneen kuvan.

Vetenskapsradio historian lukuisista paikkaa esittelevistä jaksoista olin saanut paljon mielenkiintoisemman kuvan eli radiokerronat oli vaikuttavampaa kuin museonäyttely. Virtuaaliesitystilan näin, mutta se vaati varauksen etukäteen tai ainakin jotain interaktiota henkilökunnan kanssa enkä tähän ryhtynyt.

Miksiköhän paikallisen kirkon pienoismallissa on paljon enemmän koristeellisuutta kuin Ravattulan kirkossa?

Museon sisältä hautakummut näkyivät hienosti.

Mutta tottakai tutustuin niihin myös lähemmin.

Aidassa oli superkiltti kyltti "Kiitos, ettet kiipeä kummuille ja aiheuta eroosiota", mutta eihän porukat tekstiä lukeneet kun aidassa kerran oli aukko. Neljäs kukkula oli erikoishoidossa täysin aidattuna ja selkeillä kieltokylteillä varustettuna.

Sen päällä en nähnyt ketään. En edes Kustaa Vaasan haamua, vaikka mies oli Pyhän Eerikin messun kokoontumisissa täältä kansalle jotain useana vuonna 1530-luvun alussa selittänyt.

Kirkkoonkin kurkkasin.

Sivuhuoneeseen oli jäänyt näyttävin maalaus Pyhästä Yrjänästä ja eteisessä oli komea tamminen kirstu, jonka uskotaan (kyltin mukaan) olevan kirkon ikäinne. Olikos se niin, että tammesta ei voi tehdä dendroajoituksia?

Kirkon vieressä oli Suomesta tuttuun tapaan vanhaan aittaan (tms.) tehty paikallismuseo. Pikkuisin koskaan näkemäni, mutta sattui olemaan auki ja ilmainen, joten sisälle. Yläkerrassa oli kaksi papin muotokuvaa, joista päällimmäisen sukunimi Mathesius ja syntymäpaikka Pyhäjoki kuten joillakin SSH-nanoserkuillanikin!

Päästyäni verkkoon tarkistamaan Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin varmistui, että Gabriel Matthesiuksen isänäiti tosiaan oli Maria Bergudd, jonka äidinisä puolestaan 1600-luvun alussa Norrköpingissä elänyt Matthias Schildt. Että kyllä kannattaa kurkistaa paikallismuseoon!!!