lauantai 10. maaliskuuta 2018

Hiski-projektin viimeiset 10 vuotta

Sukutietotekniikka ry:n lehdessä on vuonna 1999, juuri ennen yhdistyksen sulautumista Suomen sukututkimusseuraan, julkaistu Leif Metherin ja Pertti Vuorisen artikkeli Tallennettua historiaa : HisKi-projektin kymmenen vuotta. Leif Metherin poismenosta on nyt yli 10 vuotta ja suunnilleen saman ajan HisKin kehitys on ollut lähes pysähdyksissä.

Ollessani kymmenisen vuotta sitten hetkellisesti SSS:n hallituksessa tavoitteenani oli saada tilanteeseen muutosta ja selvyyttä. Muskelini eivät muutokseen riittäneet, sillä en hallinnut yhdistystoimintaa, muita hallituksen jäseniä HisKi ei kiinnostanut ja suunnitelmana tuolloin oli lukita se jäsenien käyttöön. Koska HisKin ylläpitäjä laittoi hanttiin, yksi hallituksen jäsen totesi koodaavansa nopeasti uuden hakulomakkeen. Ihmettelin tätä ääneen ja mainitsin HisKin ottavan huomioon nimivariantit. Innokas koodaaja ei ollut niistä ollenkaan tietoinen eli oli tuskin HisKiä avannutkaan.

Selvyyttä tuli sen verran, että ymmärsin HisKin päivitysten olevan yhden ihmisen varassa ja hänen suhteensa SSS:n johtoon olevan heikot tahi tulehtuneet. Ottaen huomioon, että oma hallituskauteni päättyi ennen aikaiseen eroon ja vähän sen jälkeen lähti kesken kauden SSS:n esimies, vikainen pää on helposti tunnistettavissa.

Ja kun SSS on julistanut HisKin avoimeksi dataksi, mikä sinänsä on hienoa, sen on jäsenhankintamielessä järkevämpää suunnata resurssinsa toisaalle. (Googlailin ja selvisi, että seuran resursseja on pantu Turun ja Porin läänin lainhuutokortiston puhtaaksikirjoitukseen. Kun itse kortisto on digitoituna KA:n toimesta ja suhteellisen helppo käyttää, järkevämpääkin olisi voinut tehdä.)

Niinpä oli surullista, mutta ei ollenkaan yllättävää, lukea eilen SukuForumilta päivitys
Kokeilen näin kahden vuoden kuluttua uudelleen: mitä tässä projektissa oikein tapahtuu? Yhden kirjan sain valmiiksi toista vuotta sitten, ja kaikki kuvat ovat edelleen auditoimatta. Onneksi en jatkanut pidemmälle, mutta kyllä silti harmittaa: 3 343 syntynyttä ja heidän 14 412 kummiaan on paljon turhaa työtä.
Vastaavia keräsin jo vuonna 2011.

Älkääkä tulko sanomaan, että HisKi on "vain" apuväline. Aivan kuten sanomalehdet digitoituina ovat historiakirjat indeksoituina aivan toisella tavalla käytettävissä ja hyödynnettävissä. Nimimerkillä "Selasinpa tällä viikolla useita tunteja ruotsalaisen kaupungin historiakirjoja ja työtä pitäisi edelleen jatkaa."

P. S. 1. Seuran kirjasto on ollut kiinni syksystä 2017, kun eläkkeelle jääneen kirjastonhoitajan tilalle tullut reagoi tilan hajuun. Kirjastosta luopumisesta on ollut vuosien varrella huhuja ja jossain oli uutinen yhteistyösopimuksesta sukututkimusten digitoinnista Kansalliskirjaston kanssa. Muistaakseni. Pahoin pelkään, etteivät kirjaston ovet enää avaudu.

P. S. 2. En ole vuosiin kommentoinut SSS:n toimintaa. Blogin alkuaikoina tuli siitä kirjoitettua enemmän ja näköjään vuonna 2011 olen koonnut linkkilistankin. Kuukautta myöhemmin kirjoitin viikonlopuksi sadun, jonka ymmärsivät ainakin seuraa tuntevat tuttavani. Pitää edelleen aika hyvin paikkansa.

Kuvat St. Nicholas (1873) ja "Sunset ryhmes; or, A few little rhymes I have told a few times to a child I know, when the sun was low .." (1901). Flickr Commons

Ei kommentteja: