Hämeenkylän kartanon hallinnasta

... eli osa n+1 sarjassa älä luota lähdeviitteettömiin isäntäluetteloihin

Sain tällä viikolla Petter Sundille Hämeenkylän säterirusthollin hallintaan eli pääsin vuoteen 1703. Vanhoissa käsikirjoitusversioissani Hämeenkylän haltuunotto oli ajoitettu ja lähteistetty epävarmuudella. Mutta käräjiä läpikäydessäni löysin aivan selvän (jopa omalla lukutaidollani!) kirjauksen, että Petter Sund oli marraskuussa 1702 ostanut tilan (tai oikeammin sen hallintaoikeuden) Axel Lorentz Lindekrantzilta. Lisäksi mainittiin, että tila oli aiemmin ollut Hedvig Göösillä.

Verrataan Markku Kuisman Helsingin pitäjän historia 1550-1713 sivuihin 210-211:

Kun säteri vuonna 1683 peruutettiin ja muodostettiin säteriratsutilaksi, oli se edelleen Juustenin perillisten, Gyllenloodien aatelissuvun hallinnassa. Kornetti Axel Gyllenloodin vuonna 1683 kuoltua otti sotakomissaari ja reduktiokomission puhenjohtaja Johan Gripenberg kartanon hallintaansa, mutta tila palasi jo 1700-luvun alussa, tosin vain lyhyeksi aikaa, takaisin Gyllenloodeille.

Sisso. Tässä kohtaa Kuisman kirjaa ei ole lähdeviitteitä ja hän lienee nojautunut kartanokirjoihin, joita en lähde kirjastoon selaamaan, sillä ei niissäkään lähdeviitteitä ole. Tarkastetaan niiden sijaan SAY, jossa ilmeisesti verovapauksien vuoksi niukasti tietoja: Axel Gyllenlood 1678, Erich Gyllenlood 1694 ja Lindecrantz 1703. Maakirjoissa Eric Gyllenlood on Hämeenkylän säterin kohdalla ainakin 1699 (8082:9), 1700 (8089:9) ja 1702 (8087:10). Lisäksi säteriluettelossa 1702 (8088:499).

Vertailevia huomioita. Johan Gripenbergiä ei näy missään, mutta mahtuu toki Axelin ja Erichin väliin. Nämä eivät olleet aateliwikin perusteella isä ja poika vaan Eric oli Axelin veljenpoika. Aateliwikin mukaan Eric kuoli vuonna 1697 eli nimensä kummitteli useita vuosia tämän jälkeen verotustiedoissa. Vaimonsa oli Helena Elisabet Giös, joka voitaneen tulkita "Hedvig Göös"iksi paremman puutteessa.

Ilmeisesti Axel Lorentz Lindcrantzin hallintakausi Hämeenkylässä jäi varsin lyhyeksi. Velipuolensa omisti Puotilan säterin, mutta muuta yhteyttä Helsingin pitäjään ei sukutaulusta irtoa. SFHS:n wikissä on mystinen sivu, jossa kauppa Sundille on ajoitettu aivan oikein, mutta lainattu artikkeli/kirja "Lindholm 1959" tietää Lindcrantzin olevan Juustenin jälkeläinen neljännessä polvessa.

(Sivu oli loistava löytö Sundin peltoanastuksien osalta! Yksityiskohtien perusteella voinen löytää oikeat käräjätapaukset. Pienellä ähellyksellä selvisi, että teksti oli kirjasta Hundra år vid Kungsvägen. Tavastby svenska ungdoms- och allmogeförening 1908-2008. Enpä olisi moista älynnyt avata 1700-luvun alun tiedon toivossa.)

Kuisman jatko-osassa annetaan Hämeenkylän säterirusthollin hallinnasta sivuilla 134-135 jatko(väliaika)tiedot

1750: rälssivouti Eric Ytterberg, jonka aikana 1761 tila lunastettiin perinnöksi
1790: everstiluutnantti Karl Fredrik Ridderstrom
1830: todellinen valtioneuvos Gustaf W. Ladau. 

Parempi tuokin kuin artikkeli, jossa Petter Sundista on tehty Peter Lund.

Kuvana ote kartasta Maanmittaushallituksen uudistusarkisto - Espoo - Vanhakartano / Gammelgård; Gammelgård och Tavastby i Helsinge socken: Karta öfver egorne med beskrifning 1700-1700 (B7:14/1-3)