Kustaa IV Adolf Turussa 11.-14.6.1802

Kirjoitin blogikirjoitussarjan jälkeen kirjan Kuningasparin kesämatka Suomeen 1802, jossa enemmän tietoa tästäkin osasta matkaa.
Posttidningar näyttää jättäneen julkaisematta tiedon kuninkaan ja seurueensa saapumisesta Turkuun, vaikka oletettavasti sellainen Tukholman lehtiin lähetettiin. Sanomalehdessä Åbo Tidning vieraiden saapuminen oli tietenkin etusivun ykkösjuttu seuraavana päivänä.

Taas 128 kunnialaukausta (kuten Tukholmasta lähtiessä). Sekä linnasta että kaupungista. Kaupunkilaisten kokoontuminen kesäisenä iltapäivänä Aurajoen rannoille ja talojen ikkunoihin kuullostaa uskottavalta. 

Postidningarin 19.6. julkaistu raportointi summaa seuraavat 3 päivää lyhyemmin kuin Åbo Tidning, joka 19.6.1802 pursusi enemmän korusanoja kuin varsinaista tietoa.

Kaupungin lähetystö kävi kesäkuun 12. päivän aamupäivällä tervehtimässä kuningasta ja iltapäivällä kuningatarta. Kuninkaan luona iltapäivällä esittäytyi Suomen Talousseura johtajansa Hallenborgin johdolla. Sekä kuningas että kuningatar (oletettavasti yhdessä) vierailivat päivän aikana hovioikeudessa.

Seuraava päivä oli ensimmäinen helluntaipäivä, joten se alkoi Tuomiokirkossa jumalanpalveluksella, johon kuningas ja kuningatar osallistuivat. Kuningas katsasti  raatihuoneen ja sitten varsinaisen kaupungin ulkopuolella linnan ja telakan. Taas ammuttiin mennen tullen 128 laukausta. Kaupunkilaiset olisivat ampuneet 128 laukausta myös raatihuoneella, mutta kuningas kielsi vedoten hevosten säikähtämiseen (ÅT 26.6.1802).

Toisena helluntaipäivänä, 14.6.1802, kuninkaallisille pidettiin yksityinen jumalanpalvelus. Sanomia Turusta julkaisi 15.6.1902 Åbo Tidningar (23.06., 21.7., 4.8.1802) lähteenään seuraavan esityksen päivän pääohjelmasta eli promootiosta, jossa

vihittiin lääketieteen tohtoreiksi 15 lisensiaattia, niistä 6 läsnä- ja 9 poissaolevana. Vihkimys toimitettiin tavanmukaisella juhlallisuudella tuomiokirkossa mainitun päivän iltapuolella ja, kuten sanottu, kunink. majesteettien läsnä ollessa. Promoottorina oli käytännöllisen lääketieteen professori Gabriel Erik Haartman, joka tilaisuudessa piti ruotsinkielisen puheen. 

Tohtorikysymyksen teki lääketieteen apulainen Johan Fredrik Wallenius ja vastasi siihen ensimäisellä kunniasijalla vihitty tohtori Jakob Edgren. Päättäjäistoimituksen piti vihittyjen joukosta Porin rykmentin haavuri, tohtori Jakob Lindebäck lukien siinä m. m. kuninkaallisten majesteettien kunniaksi sepittämänsä runon. Loistelevin sanoin kiitetään siinä majesteettien ansioita, kuningasta ylistetään jalona rauhan ruhtinaana: 

"Se hafwets lugna Majestät,
hur mera wörnadswärdt är det,
än stormens raseri kring likbetrödda stränder" 

[Miten onkaan meren rauhallinen majesteetti paljoa enemmän ihailua ansaitseva kuin raivoava myrsky rannoilla uhriensa keskellä!] 

Mutta jos Ruotsin kruunua uhataan, on hän Kustaa Adolf, suuren edeltäjänsä tavoin kansastaan saava "herätetyksi Torstensoneja", voimallisia kostajia ja puoltajia.

Poissaolevana promovoitu Benjamin Holmudd oli kuollut Oulussa kolme päivää aikaisemmin eli 11.6.1802 (ÅT 3.7.1802).