keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Arkiaamu toukokuisessa Helsingissä 1900

Ragnar Hultin ja P. Nordmannin vuonna 1900 painetussa kirjassa Kuvauksia luonnosta ja kansanelämästä Suomessa on viehättävä kuvaus päivästä "suurkaupungissa". Ote aamutunnelmista:
Kello on 5 aamulla. Aurinko jo kirkkaana paistaa nukkuvan kaupungin yli. Kuorma toisensa perästä tulee ajaen pitkin Pitkääsiltaa, tahi Espoontullin puolelta. Ne ovat maalaisukkosia ja akkasia, jotka ohjaavat kulkunsa kauppatorille saadakseen hyvissä ajoin edullisen paikan, ennen torikaupan alkua. Kärrien rivi kasvaa yhä. Siellä nähdään myös työmiehiä pitkin askelin astelevan työpaikoilleen, kukin kantaen kädessään ruokavasua tahi laukkua. Kuuden aikaan on työ tehtaissa täydessä käynnissä. Tuntia myöhemmin tulevat kirjapainoihin päivällä työskentekijät. Heitä vastaan tulevat silloin konemestari ja tämän apulaiset, jotka kello 3:lta tahi 4:ltä aamupuolella ovat painaneet nuo suuret sanomalehdet. Sanomalehtipainoksista on mahtavia nippuja matkalla postivaunuun asemalle. Vähintään parisataa poikaa ja tyttöä levittää tunnin kuluessa 30,000 sanomalehteä tilaajille kaupunkiin. 
Frans Nyberg. SLS, Flickr Commons
Nyt avaavat leipurit myymälänsä ja saavat heti höyryävät, vastaleivotut leivoksensa kaupaksi menemään. Kaikissa kodeissa tarvitaan kahvileipää, ja pääkaupungissa tehdään ostokset vaan päiväksi kerrallaan. Hienoja rouvia ja repaleisia katupoikia, leveitä torimatamia ja hoikkia poliisikonstaapeleita parveilee sekaisin. Ostetut ruokatavarat sullotaan suuriin torivakkoihin ja sitten kiirehtii sekä emnäntä että palvelija kotiin joko jalkaisin tahi sähköraitiovaunussa, joka joka viides minuutti siitä ohi kulkee. Astukaamme yhteen sellaiseen vaunuun ja matkustakaamme sillä niin pitkältä kuin tietä piisaa, s. o. hautausmaalle asti. 
Matkamme kulkee Pohjois-Esplanaatikatua pitkin. Oikealla vilahtaa ohitsemme pitkä rivi myymäläin ikkunoita. Hedelmiä, posliineja, kankaita, mattoja, kirjoja, hopeakannuja, lasitavaroita ja jalkineita näkevät  niissä silmämme. Vasemmalla meistä on tuo uhkea Esplanaati, jonka kaksi poikkikatua jakaa kolmeen alueeseen. Keskimmäisen läpi, Runebergin patsaan ohi, kulkee tiheitä joukoja meluavia pikkupoikia ja tyttöjä. Ne ovat matkalla Kasarminkadun kansakouluun. Nyt kulki raitiovaunumme ruotsalaisen teaatterin ohi ja kääntyi Bulevardinkadulle. Täällä näemme uusia nuorten parvia matkalla molempiin valtion tyttökouluihin tahi lähellä oleviin yksityiskouluihin. Niin, nyt on uutteruutta ja eloa kaikilla kaduilla, sillä kello lähenee 8. Noin 8,000 lasta on nyt matkalla kouluihinsa. Kun raitiovaunumme poikkeaa Albertinkadulle, astumme siitä ulos, vilkaisemme polyteknikon komeata taloa ja sekaannumme vaeltavien joukkoon.

Ei kommentteja: