Yhteinen ystävämme Pasi

Tuulispään 38/1909 kannessa on Heino Aspelinin kuva otsikolla "Kahden suurmiehen kohtaus Köpenhaminassa" ja alatekstillä "Pasi Jääskeläinen ja Charles Kjerulf". Molemmat sopivat sarjaan miehiä, joista en ole koskaan kuullutkaan.

Charles Kjerulf saa selityksensä tanskan kielisestä Wikipediasta: säveltäjä ja kirjailija.

Pasi Jääskeläisen mahdolliset verkko-osumat hautautuvat elävän kaimansa tietojen alle. Sanomalehtiarkisto (tietenkin) pelastaa. Jääskeläinen paljastuu kansanlaulajaksi ja kanteleensoittajaksi. Hänestä kirjoitetaan etunimellä ja epämuodollisesti. Kotimaan konsertin arvio sanomalehdessä Terijoki 13.11.1909 tuo mieleen oman aikamme poptähdistä kirjoitetut jutut:

Päivänpaisteisiksi ovat aina muodostuneet nämä Pasin lauluillat. Niinpä nytkin. Ilo niissä isäntänä keikkuu, riemu riehahtelee ja hyvän tuulen aurinko säteilee jokaisen silmistä. Kun katselet odottavaa yleisöä, näet hymyn piilevän suunpielessä. Iloinen ilta nyt vietetään, se näkyy jokaisen ohjelmana.

Pasi astuu esille. Sama harmaa puku, samat suomalaiset paulakengät. Musta parta ja tukka ovet hiukan harmaassa. - Niin, Pasi ei ole enään poikamies. Hänellä on se oma "priki Hilma Efrosiina" ja "kamari laulaja". Posket ovat yhtä punakat, silmät yhtä hyvätuuliset kuin ennekin. Yleisö paukuttaa käsiää, riemuitsee.

Kansallisbiografian enimmäisten rivien mukaan Pasi olikin "aikansa suosituimpia suomalaisia". Vapaasti on verkossa luettavissa Samuli Paulaharjun Pakina Pasi Jääskeläisestä ja Tahtipuikko-blogin katsaus Pasi Jääskeläinen - Suomalaisen populaarimusiikin kantaisä, johon on linkitetty ääninäytteitäkin.

 Tuulispää 49-51/1911

P. S. Tämä teksti on odottanut julkaisua niin kauan, että Ilpo Ahola ehti Pasia jo nostaa esille omassa blogitekstissään. Hän oli löytänyt Jokamiehen viikkolehden vuonna 1910 järjestämän äänestyksen "Kuka on Suomen merkillisin mies ?, jossa Pasi pärjäsi hyvin.