Hesarin 6.3. mielipidepalstalla Marjo Liukkonen argumentoi sisällissotamuseon sijoittamista Lahteen. Merkittävimpänä argumenttinaan hän piti Lahdessa tapahtunutta: "Suomen suurin naismurha ja joukkoraiskaukset". Liukkonen lopetti kirjoituksensa todeten
Museolaitoksen on aika vihdoin huomioida suomalaisten naisten historiasta muutakin rukinlavat.Monet meistä varmasti muistavat nähneensä rukinlapa-asetelman yhdessä ja toisessakin museossa. Mutta onko niiden yhteydessä puhuttu naisista vai mahdollisesti ihailtu miesten käsissä luotua muotoa ja todettu esineen olleen yleinen kihlajaislahja? Eli onko esitetty naisten historiaa ollenkaan?
Museoesineistä ei erotu helposti se taito, jota niiden käyttäminen on vaatinut. Eikä se aika ja merkitys, joka niillä on menneisyyden ihmisille ollut. Kirnut ja karstat eivät itsessään kerro olennaisuudestaan eivätkä yhteyksistään.
Joka olisi minusta olennaista naisten historiaa jaettavaksi. Sillä minä näen naisten historiana mielummin sen, mitä naiset ovat tekemässä kuin sen, mitä heille tehdään.
Kun lehmä seisoo, nainen pitää siitä kiinni ja mies ottaa kuvan, onko kyse eläin-, nais- vai mieshistoriasta?
4 kommenttia:
Maatalousalan ihmiselle kuvan selitys lehmää kiinni pitävastä naisesta ei riitä. Kuvassa mitä ilmeisemmin koulun käynyt ammatistaan ylpeä karjanhoitaja esittelee näyttelyyn tuomaansa jalorotuista Ayrshire lehmää. Eläin on todella hyvännäköinen ja huolella valmennettu sekä laitettu esittelykuntoon.
Arvo Ylppö aikoinaan manasi isäntiä, jotka vaativat karjanhoitajilta koulutusta mutta jättivät lapsensa jonkin ruotivaivaisen perään katsottaviksi. Ei Inhakaan tässä ole valinnut kuvauskohdettaan sattuman kaupalla. Luultavasti kuva on otettu jossain maatalousnäyttelyssä.
Pekka Tammi
Vähän pengoin tuota asiaa lisää. Jos kuva on otettu 1899 niin veikkaisin, että paikka on Riihimäki. Siellä pidettiin Ayrshire karjan näyttely. Paikallishistoriaa tuntevat saattavat tunnistaa maiseman. Suomen Ayrshire yhdistyksen arkistoista voi löytyä kuvalle jopa nimiä.
PT
Maatalousnäyttelyt oli hyvä oivallus! Inhan lehmäkuvia on Valokuvataiteen museon kokoelmissa parisensataa, mutta heillä ei ole niille juuri mitään taustatietoja. Ei ottopaikkaa eikä lehmän tai ihmisen nimeä. Sattumalta tunnistivat kuukausi sitten yhden kuvan kuukausi sitten ja kertoivat siitä blogissaan.
Katsoin viitteiden osoittamilta sivuilta noita kuvia. Kymmenessä kuvassa oli sama taustamaisema ja Ay eläimiä. 1899 Riihimäellä Kartanon isäntä Brander (Paloheimoja?) oli järjestämässä tuota rotunäyttelyä. Näiden tietojen perusteella pitäisi pystyä toteamaan ovatko kuvat sieltä. Taustalla näkyvä valkoinen päärakennus pitäisi olla tunnistettavissa. Karjojen tietoja eläinyksilötasolla on kerätty yli sata vuotta. Siitä vaan kiinnostuneet penkomaan arkistoja.
PT.
Lähetä kommentti