Monesti ohitettu muistomerkki

Stadin salaisuuksia riittää. Kuunnellessani pätkiä panin merkille kysymyksen muistomerkistä Lauttasaaressa. Ajattelin ensin saavani siitä viikonlopun kävelyreittikohteen, mutta karttaa katsoen näytti siltä, että voisin koukata paikalla hyppäämällä työmatkalla bussista. Onneksi googlailin lisää ja löysin blogikommentin

“Muistomerkki on mielenkiintoinen, sillä se on ihan vaivalla tehty ja kuitenkin melko hankalasti luoksepäästävässä paikassa. Ennen meluvallin rakentamista tähän pääsi Gyldenintien talojen pihojen kautta, mutta nyt täytyy kulkea motarin vartta pitkin.
Paikka on ennen motarin rakentamista ja maantäyttöä ollut aika lähellä rantaa. Siinä rannalla on ilmeisesti tähtäilty pahat mielessä kun noutaja tuli. “

Moottoritien reunalla kulkeminen ei houkutellut ja päätin yrittää pitää työmatkalla silmät auki kartan osoittamassa paikassa. Muistomerkki näkyikin linja-auton ikkunasta hämmästyttävän hyvin, erityisesti sitä ympäröivän kettinkiaidan ansiosta.

Minkä jälkeen olen ihmetellyt sitä, etten ole sitä tietoisesti tahi muistijälkeä jättäen noteerannut niinä tuhansina kertoina, kun olen bussissa kohdan ohittanut muutettuani pääkaupunkiseudulle kesällä 1991. Mahdollisesti samasta syystä, josta valokuvan ottaminen on osoittautunut vaikeaksi/mahdottomaksi.

Helsingin taidemuseon julkisten veistosten tietokannassa kerrotaan, että lähempää katsoen kyseessä on "rautainen kuula luonnonkiven päällä. Kuulaan on kaiverrettu sanat STUPAD VID FÖRSVARET AF DENNA Ö, Å MÖRTNÄS UDDE: DEN 9 AUGUSTI 1855 FRID MED HANS STOFT. " Kyseessä on siis Krimin sodan aikana saarta puolustaessa kaatuneen hauta. Miksi hänet on haluttu haudata kuolinpaikalleen? Kenen toimesta? Milloin?

Näihin kysymyksiin taidemuseo ei vastaa, mutta kertoo lisäksi

Haudassa olevan sotilaan henkilöllisyys selvisi vasta 1950-luvulla. Suomalainen sotilas, krenatööritarkk´ampuja Josef Johan Israelinpoika Back (4.7.1826 - 9.8.1855) kaatui Särkiniemen taistelussa. Back oli kotoisin Närpiön Pirttikylästä.

Miten henkilöllisyys selvisi? Kenen toimesta? Onko siitä kirjoitettu jotain? (Backin perhetaustaa on selvitelty sukututkijoiden palstalla.)

Sodan jälkeen Mörtnäsiä linnoitettiin? Tai suunniteltiin linnoitettavaksi?
VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset - VeSA Lauttasaaren linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto - VeSA Lauttasaaren linnoitus- ja rakennuspiirustukset - Lauttasaari. Mörtnäsniemi. Seitsemän tykin patterin nro 3 pohja- ja profiilipiirustukset. 1859-1859 (33)
Onko näistä jäänteitä? Arkistolaitos on myös digitoinut uudistuskarttoja Lauttaaaren alueelta, mutta en niistä löytänyt paikkaa Mörtnäs.

Englantilaisten laivoja Fredrik Theodor Blomstandin kirjasta Brittiska eskadern i Östersjön.

Teemaan liittyviä tuoreita väitöskirjoja:

• Eero Auvinen: Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset. Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin ja Venäjän suomensuhteisiin.
• Kormano, Riitta: Sotamuistomerkki Suomessa. Voiton ja tappion modaalista sovittelua