Näyttelykäynnistä ja lehtileikkeistä

Viime perjantaina oli Kiasman ilmaisilta ja poikkesin tarkastamaan näyttelyn Tosi kyseessä. Dokumentti nykytaiteessa, joka on auki 10.3. asti. En ottanut paperia ja kynää mukaan, joten en muista kenen teos teki suurimman vaikutuksen. Kyseessä oli parisenkymmentä tekstinpätkää maalattuna seinälle. Jokaisessa rinnastettiin maailmanhistorialle merkittävä tapahtuma ja samana päivänä tehty arkinen/henkilökohtainen huomio kirjeestä tai päiväkirjasta. Elämän monikerroksellisuutta yksinkertaisesti, mutta mielenkiintoisesti.

Käynnillä mukaan poimimassani Kiasman asiakaslehdessä näyttelyn summeerataan esittävän

"kriittisiä kysymyksiä totuudesta, aitoudesta sekä aidon ja kopion välisestä suhteesta. Teoksissa käsitellään vallan ja auktoriteetin kysymyksiä sekä pohditaan sitä, kenen tieto esitetään oikeana ja välittämisen arvoisena."

Helsingin kaupunginmuseon asiakaslehti Sofia kertoi numerossaan 1/2013 Senaatintorin luututkimuksista ja kesällä aukeavasta uudesta perusnäyttelystä "Hulluna Helsinkiin". Lehti on luettavissa paperin lisäksi verkossa.

Joulukuussa ilmestyi Hiidenkiven viimeinen numero 6/2012. Siinä kerrottiin Kontiolahti-seuran virtuaalioppimishankkeesta, jossa Second life -maailmaan on luotu kopio Kontiolahden kotiseututalosta. Kuullostaa lupaavalta, samoin kuin maininta Suomen Kotiseutuliiton työryhmästä, "jossa suunnitellaan ja toteutetaan kouluille ja yhdistyksille tarkoitettua virtuaalista ympäristö- ja kulttuurihistoriallista opetuspakettia". (Kontiolahden kotiseutukeskuksen sivuilla piti oleman lisätietoa? En löydä.)

Taloustaidossa 10/2012 Pentti Avomaa esitteli militariaa keräilyalueena. Lehden luonteesta johtuen juttu keskittyi siihen, mitä huutokaupoissa saadaan kaupaksi ja mihin hintaan. Ylen jutussa Kunniamerkki, ansiomerkki, mitali - mitä tehdä peritylle merkille? on sentään vähän monipuolisempi ote.

Albert Edelfelt: Talvi (1902) [Daniel Nyblinin mv-valokuva]

Joululomalla pääsin selailemaan paksuhkon pinkan syksyisiä Kokemäen ilmaisjakelulehtiä. Sydän-Satakunnassa 25.10.2012 kerrottiin Ylistaron Leikkimäestä ja kainalojutussa todetaan, että Kokemäellä on toinenkin Leikkimäki, jossa on muinaisjäänteitä. Toissakesänä kuulin, että näistä oli gradututkimus käynnissä, liekö valmistunut? Kyseisen yliopiston kirjastokannan perusteella ei.

Sydän-Satakunnassa 1.11.2012 Harri Vallin kirjoittaa Kullaalta Kokemäelle alkuvuodesta 1944 paenneista metsäkaartilaisista. Heistä kertonut tv-dokumentti oli esitetty marraskuun alussa, hups. (Ylen sivun kuvatekstissä metsäkaartilaiset ovat "porilaisia".)

Sydän-Satakunnassa 12.11.2012 kerrottiin Tapani Tikkalan kirjoittamasta kirjasta Rantalat - Kokemäeltä: Anna ja Jalmari Rantala suvun sukukirja. Lähtöhenkilöt Jalmari (1890-1951) ja Anna (1890-1956) asuivat Orjapaaden kallioilla. Lehtijutun mukaan kirjassa "on mielenkiintoista tietoa kyläkunnan elämästä, ihmisistä ja asumuksista", joten pitänee paikallishistoriallisesta kiinnostuksesta kurkistaa sisään, jos tulee kappale eteen.

Helsingin Sanomien vuoden ensimmäisessä Kuukausiliitteessä huomioitiin sivulla 12 terävästi Suomen kunnostautuneen pidempään ja useammin ulkomailla sotimisessa kuin rauhan luomisessa. Sivulla 59 Unto Hämäläisen teksti Aleksanteri I:n patsaasta Kansalliskirjaston pihalla on saanut otsikon "Häväisty keisari". Kahdelta professorilta on saatu lausunnot siitä mihin patsas kuuluisi.

Ja koska patsaita ei voi koskaan (?) olla liikaa, samana päivänä (5.1.2013) ilmestyneessä Hesarissa oli juttu "Talvisodan muistomerkki halutaan Kasarmitorille". Passiivilla annetaan käsitys laajasta kannatuksesta ja hanke onkin jo pitkällä. Sillä valtiolla ja kaupungilla on 1,7 miljoonaa euroa ilman parempaa käyttöä. Jos rahaa on talvisodan muistomerkinkin jälkeen, Erkki Perälä keräsi lisäideoita muistomerkeille. Kolmemetrinen patsas Nokia 2110:lle olisi ainakin näköispatsaana edullista ja helppoa toteuttaa. Ehkä Espalle, Nokian vanhan pääkonttorin eteen?