Tiedote 27.8.2012 kertoi, että seuralle oli palkattu jäsensihteeri. Ei siis tiedottajaa eli jollain on järjen hiven käytössään.
Tiedote 2.9.2012 kertoi, että seura etsii Genokselle päätoimittajaa. Epäsuorasti on tästä selvää, että nykyiseen ei olla tyytyväisiä, mutta syyt jäävät tuntemattomiksi. Muodollisesta pätevyydestä ei ainakaan voi olla kyse, sillä Tiina Miettinen väittelee runsaan viikon kuluttua. Eikä Genoksen tasossa ole hänen kaudellaan ollut valittamista. Eikä päätoimittaja ole käsitteekseni edes saanut rahallista korvausta, joten kulutasokin on ollut kohdallaan.
Ensi vuoden alusta Genokseen yhdistetään Sukutieto, jossa ei ollut pitkäaikaista päätoimittajaa seuran nykyisen puheenjohtajan jälkeen. Hmmm.
- Piti jatkaa Metherin Sukuhakemistoa (joka luettelona on jo menettänyt tekijänsuojansa). Muitaakseni tähän nimettiin tekijä, mutta taisi hyvä aie kuivua kasaan.
- Piti tehdä Genokseen hakemistoa.
- Piti viedä paikallishistorioiden hakemistoja tietokantaan. Kirjoja postitettiin vuosia sitten, mutta en muista kenenkään ihastelleen hakutuloksia, joiden olisi voinut kuvitella auttavan useamman sukututkimusta.
- Hiskiin ei ole tullut täydennyksiä yli vuoteen. Alkaa vaikuttaa siltä, että varjoprojekti toisaalla pian tarpeen.
- Sursill-projektista ei ole kuulunut vuoden 2010 aloituksen jälkeen paljoakaan.
- Ramsayn Frälsesläkter digitoinnit saatiin kopsattua Projekt Runebergin sivuilta ja jossain on wiki, johon voi tallettaa muutoksia. Ilmeisesti oikeasti olemassa, en ole omin silmin nähnyt. Oli muuten muistaakseni minun ideani, jonka seuran aktiivit toteuttivat kysymättä hallitukselta mitään. Mistä voisi vetää jotain johtopäätöksiä?
- Satakunnan henkilötiedostosta viimeiset uutiset ovat edelleen Aninkaisesta 4/2006, jossa todettiin tallennustilanteesta:
- Turun ja Porin läänin lainhuutokortisto (tallennus L-kirjaimessa 2006)
- Hakutietokanta Turun ja Porin lääninhallituksen anomisasiain diaareista, lääninkonttori (valmis 2006)
- Hakutietokanta Turun ja Porin lääninhallituksen anomisasiain diaareista, lääninkanslia 1773-1900 (alkuvaiheessa 2006)
- (samaan sarjaan luulisi kuuluvan myös Turun ja Porin läänin perukirjakortiston, jota muistelen jonkun tahon käsitelleen muutama vuosi sitten) - Vuonna 2006 oli käynnissä myös Turun ammattikuntien arkistojen digitointi ja Hakutietokanta pohjoisamerikkalaisiin suomalaislehtien nekrologeihin
- Hautakivitietokannasta näkyy toisinaan kysymyksiä SukuForumilla, mahdollisesti saatu päivitettyä tällä vuosikymmenellä?
Viimeisimmät osat SSS-sarjaa tässä blogissa:
- Satu viikonlopuksi 11.11.2011
- Kulkeeko karavaani kun laiva seisoo? 28.10.2011 Tähän on linkitetty muut sarjan kirjoitukset
- 'Expressions of Suffering - Weeping' from 'The Expression of the Emotions in Man and Animals' London 1872. Charles Darwin (1809-1882). National Media Museum, Flickr
- 'Expressions of Grief' from 'The Expression of the Emotions in Man and Animals' London 1872. Charles Darwin (1809-1882). National Media Museum, Flickr
- 'Helplessness' from 'The Expression of Emotions in Man and Animals' London 1872. Charles Darwin (1809-1882). National Media Museum, Flickr
9 kommenttia:
Mitenköhän mahtaa nykyään olla se "Nimenmuutos" sivusto vai mikä sen virallinen nimi olikaan. Oli tosi hyvä apu sukututkijalle vaihdettujen sukunimien suhteen. Ainakaan yleisellä puolella se ei ole toiminut minun tietojen mukaan yli vuoteen kuin aivan satunnaisesti.
Hiukan liian suoraviivaista vetää johtopäätös, että lehden päätoimittajaan ei olla tyytyväisiä, jos lehdelle etsitään uutta päätoimittajaa. Tieteellisissä lehdissä päätoimittajat ovat harvoin pitkäaikaisia, koska työmäärä on iso verrattuna palkkaukseen.
Ensimmäiselle anonyymille: Ei harmainta aavistusta, kun en onnekseni ole viime aikoina kaivannut. Juuri blogitekstin julkaisun jälkeen tuli SukuForumille toiminnanjohtajan teksti verkkosivujen kehityksestä, joten eiköhän palvelu saada toimimaan ainakin jäsenpuolella.
Toiselle anonyymille: Johtopäätökseni tekoon käytin myös tietoa siitä, että nykyinen päätoimittaja tietääkseni oli valmis jatkamaan. Kuulemani perusteella hänelle ei ole koskaan maksettu mitään vaan kyse on ollut vapaaehtoistoimesta.
Tekemättömien töiden lista on suurempi kuin tehtyjen.
Kysymyksiä herää entisestään, mm. miksei HisKin asiamiehen tehtäviä siirretä sellaiselle, jolla on aikaa sitä puljata?
Väitöskirjassaan Tiina Miettinen esitti kovaa kritiikkiä nykyisiä sukukirjoja, sukututkijoita ym. kohtaan. Lehtiä hän ei tainnut mainita.
Anonyymi n:o 3: Koska en ole saanut sisäpiirin tietoa aiheesta vuosiin, mielikuvitukseni ei riitä selittämään, miksei tilanteelle tapahdu mitään.
Anonyymi n:o 4: Ihanko totta? Millä sivuilla väitöskirjaa? Pikaisen tekstihaun perusteella kirjassa ei esiinny sanaa sukututkija ollenkaan ja sukukirja neutraalisti kerran.
Oman näkemykseni (joka perustuu kirjan kursoriseen selailuun ja väitöstilaisuuteen osallistumiseen) mukaan Miettinen esitti kritiikkiä perhetutkijoista, jotka olivat olettaneet henkikirjojen ja rippikirjojen sellaisenaan kertovan perherakenteista olennaisen.
Sivu 12
Anonyymi n:o4=5: Siis tarkkoittanet virkkeitä "Seurauksena on ollut
sukujulkaisujen tulva, josta valtaosaa ei voi käyttää apuna tieteellisessä tutkimuksessa muuta kuin hakemistona jos aina siinäkään. Ongelmana on lähdemerkintöjen puute, ylipäätään lähteiden puute tai lähteissä olevien tietojen tulkintaan liittyvät ongelmat." Olen Miettisen kanssa aivan samaa mieltä, joten kutsuisin tätä asialliseksi kommentiksi enkä "kovaksi kritiikiksi".
Millä en tarkoita, ettenkö olisi törmännyt myös erittäin korkeatasoisiin sukujulkaisuihin, joita olen selaillut ihastuksella ja käyttänyt lähteenä enemmän kuin mielelläni.
Sivulla 12 Miettinen puhuu oikeastaan aika paljon sukututkimuksen leimautumisesta ja toteaa edelleen myös, että "Historiantutkijat päätyvät herkästi käyttämään apunaan vanhentuneita sukumatrikkeleita, joiden tietoja on korjattu myöhemmissä tutkimuksissa, joita taas ei aina osata etsiä" joten kritiikkiä tulee myös historiantutkijoiden asenteita kohtaan. Miettinen tuntee sukututkimuksen kenttää, vetää sukututkimuksen peruskursseja ja on ollut pitkään mukana Genoksen toiminnassa ja nyttemmin myös yhteistyössä ruotsalaisten sukututkijoiden kanssa jne. joten tuskin hänen tarkoituksensa on lytätä toimintaympäristöä jossa itsekin on aktiivisesti mukana. Itsekin 2 vuotena sukukirjan valintaan osallistuneena harmittelen, että lähteitä on välillä vaikea tarkistaa, kun se historiantutkijalle kuitenkin on välttämätöntä (sama koskee myös monia populaareja muistelma- tai elämäkertateoksia, vaikka kirjoittaja olisi historioitsijakin). Myös hyviä sukukirjoja on ilman muuta ja sellaisillakin, joiden lähdemerkinnät eivät ole riittäviä historiantutkijan tueksi, voi olla toisenlaisia arvokkaita tavoitteita kuin historiantutkimuksen edistäminen.
Lähetä kommentti