Lauantai Ruotsissa

Lauantai-aamuna ajoimme itään ja pellot muuttuivat kallionyppylöiksi. Saavuimme kalliopiirrosten mekkaan, Bohusläniin. Aivan ensimmäinen kohde Vitlycken museon vieressä oli mielestäni liian parturoidussa luonnossa, mutta muut katsastamamme paikat ennen ja jälkeen lounaan luonnonmukaisempia. Mutta varustettu puutrallein, joilla porukkamme nyt pysyi tiukasti. Toista oli ollut torstaina, jolloin osoittelemani rastit kenkäsymbolien päällä eivät kiinnostaneet ketään.

Vitlycken museo osoittautui infokeskuksen omaiseksi. Kysyin henkilökunnan edustajalta taannoin kertomastani kuppikivitarinasta. Se oli tosiaan ollut aiemmin esillä ja kuulemma tapahtunut (yllätys, yllätys) aivan toisessa läänissä.

Yleensä tykkään aidosta enemmän kuin tehdystä. Vitlyckessä kuitenkin ihastuin museon takapihan pronssikauden farmiin ja teemapolkuun. Toivat ihmiset lähemmäksi kuin kätensä jäljet.

Vitlycken alueelta lähdettyämme siirryimme ajassa eteenpäin ja vierailimme Grebyn rautakautisella kalmistoalueella. Siitä tuli kumma olo. Jokainen kumpu oli hauta (tosin suurin osa tutkimatta), siellä täällä seisovissa kivissä ei mitään merkintöjä.

Ulmekärrin jatulintarha innosti osan ryhmästä tramppaamaan peräkanaa sokkelossa. Itse ihastelin enemmän jonkun puusta äkkäämää ite-taiteilijan (?) naamiota.

Päivän viimeinen kohde oli Blomsholmin laiva-asetelma, joka oli niin kaunis ja vaikuttava, etten sanoin pysty sanomaan. Tai kamerallani kuvaamaan.