Kuvituksen tuotti Copilot, Nordiska museetin valokuvan perusteella. Vielä lähempänä menneisyyden todellisuutta ovat kaksi posetiivia, jotka ovat mukana Keski-Suomessa 20. & 27.9.1879 julkaistussa hienossa kuvauksessa Markkina-kuvia:
Tuossa kohoaa sakean väkijoukon yli kiiltävä messinkinen laitos, joka on valettu samaan malliin kuin mitä on noudatettu kiinalaisia kirkontorneja rakennettaessa. Siihen on ripustettu ylt'ympäri tiukuja, jotka tornin huojuessa heleästi kilisevät. väkijoukon keskeltä kuuluu moniäänistä soitantoa. Tuotahan täytyy mennä likemmäksi katsomaan. Sepäs vasta kummain kumma on! Mustaverinen, italialainen mies, joka samalla kertaa soittaa suullaan, päällään, kädellään ja kyynärpäällään. Hänen edessänsä tanssii iloinen "Suomen poika", jolla on ohjakset vyyhdellä kaulassa. Luultavasti on hän myynyt hevosensa ja tehnyt hyvän kaupan, jonka jälkeen hän on pannut itsensä pieneen "plenskaan" ja tanssii nyt niin riemullisna kuin luulisi hän jo olevansa onnellisuuden korkeimmilla kukkuloilla. [...]
Vihdoin lakkaa soitanto. Soittoniekka lähestyy yleisöä, ottaa tiukutornin päästänsä, jota hän ojentaa yleisölle kuin kirkonhaavia. Joku pistää siihen muutaman pennin, mutta enin osa yleisöä alkaa nyt väistää suurimmalla kiiruudella etäämmälle, ikäänkuin pelkäisi se tässä pääpukineessa piilevän jonkun pommin, jonka räjähtämistä oli kaikin mokomin kavahtaminen. Soittoniekka pistää pukineen päähänsä, lausuu muutaman muukalaisen noitumasanan ja alkaa taaskin soittaa. Uudestansa keräytyy yleisö hänen ympärillensä, sillä nyt ei taaskaan enään ole mitään vaaraa. [...]
Tuossa taaskin eräs muukalainen, luultavasti saksalainen, joka vääntää vanhaa rikkinäistä positivia tuolla tunnetulla: Trararaa, trararaa, puh, puhtavalla. Positivin päällä seisoo lasinen pullo täynnä vettä, jossa pujahtelee milloin ylös, milloin ales "vesipiru" (Kartesialainen sukeltaja). Mikähän ihme tuon soittajan peukalossa mahtaa ollakaan koska "piru" kammoo sitä niin, että se sukeltaa pullon pohjaan joka kerta kun hän peukalollansa painaa pullon suuta? vai pakoittaisikohan tihennempi ilma sitä painumaan ales? Soittajalla on kaupaksi onnenlehtiä, joita erittäinkin nuoret neitoset ovat halukkaita ostamaan nähdäksensä tulevaisen naimaonnensa ja joita lehtiä kukin saa erilaisia, aina sen mukaan jos "piru" kääntää nenänsä pohjoiseen tahi etelään, itään tahi länteen. Nyt seisoo tässä nuori talonpoikaisnainen nuorenläntä miesi rinnallansa. Hän antaa takasin äsken ostetun onnenlehtensa lausuen: "Kysykääpä vielä kerta, sillä ei tämä sovellukaan minulle." Soittaja katselee naista tarkoilla silmäyksillä, painaa sitten peukalonsa pullon suulle, silmäilee "vesipirunsa" kujeita ja lausuu vihdoin: "Te olette naimisessa; te saatte kaksi perillistä ja elätte aina onnellisna." Nainen hymyilee miehellensä, ottaa häntä kädestä, ja tyytyväisenä lähtee pariskunta soittajan luota.
Aiempia kohtaamiani posetiiveja
- Posetiivarit pappiloissa ja muuallakin (28.9.2013)
- Posetiivien paluu (7.11.2014)
- Täydennysosissa (21.1.2015) muistiinpano: Elina Eestin kertomus Posetiivin soittaja (Uusi Kuvalehti 22/1901)
- Poikamiehen menot Turussa 1700-luvun lopussa (19.2.2019) sisälsivät 12 killinkiä "itävaltalaiselle, jolla erikoinen positiivi".
- Pohjanmaa siellä ja täällä (20.6.2019) huomauttaa, että laivan viimeisellä matkalla elokuussa 1874 "oli myös seitsemän italialaista posetiivaria, jotka onnistuivat pelastumaan apinoineen mutta menettivät posetiivinsa."
- Rööperin lapsen maailmassa 1880-luvulla (17.3.2021) "Saksalaiset kulkivat soittamassa torvea ihmisten pihoissa, italit väänsivät posetiiviansa. Marakatti keikkui posetiivin päällä ja soittajan hartioilla, ristinokkalintu nosti onnenlehtiä."
- Helsinkiläisen ajurin muistelmissa (21.3.2023) positiivari oli keskeinen hahmo yhdessä tapauksessa.
- Vuoden 1859 uutistarjonnasta nostin esiin kuopiolaisen valituksen positiivareista marakatteineen (29.7.2023). (Tällaista kirjoittelua ruotsalaisissa sanomalehdissä on tutkinut Leif Runefelt tieteellisessä tekstissään Threat or Nuisance? Foreign Street Entertainers in the Swedish Press, 1800–1880.)
- Kalle Sandell, Tampereella esiintynyt taiteilija (12.5.2025) oli poikkeuksellinen suomalainen positiivari.
- (Olen myös tarttunut Markku Karvosen kirjaan Pyörii kuin posetiivin sokka : tarinoita soittajista ja soittokoneista ja näköjään hän on tehnyt myös kirjan Merkillinen Mirtelli : "näillä seuduin liikkui eräs posetiivari".)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti