Vuoden 1771 kirkkomurtoja

Ensimmäiseksi iskettiin Raumalle tammikuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä. Sisäänpääsy ei kalterien takia onnistunut itäisestä ikkunasta, mutta läntinen oli helpompi. Sisäänpäästyään murtovarkaat rikkoivat kaksi raudoitettua ja lukittua kistua ja veivät käteisenä 30 taaleria ja 20 äyriä, kaksi kulunutta messupaitaa ja palttinaisen alttarivaateen, jonka kulmassa oli kirjaimet J. R. C. S. Lääninkansliassa laadittiin tapahtuneen johdosta kuulutus kuukautta myöhemmin, kun olivat asiasta tuomiokapitulilta tammikuun lopulla kuulleet.

Antti Bilundin valokuva
Merimaskun vuonna 1726 rakennetusta kirkosta
CC BY-SA 3.0, Wikimedia

Ennen kuin maaherran kuulutusta ehdittiin kaikissa läänin kirkoissa lukea varkaat iskivät helmikuun 11. ja 12. päivän välisenä yönä Merimaskun kirkkoon sakariston oven kautta. He veivät mukanaan rautaisen seipään (järnstör) sekä kolmella lukolla suljetun raudoitetun kistun ja rahaa (en Ducat en Decaton en Carolin och Sex-öre stycken skiljemynt och Banco-Sedlar samt Plåtar inemot Nijohundrade Daler kopparmynt tillsammans). Tästä kerrottiin maaherran 26.3.1771 allekirjoittamassa kuulutuksessa.

Seuraava julkisuuteen tuotu kirkkomurto tapahtui Harjun kappelissa Pirkkalassa toukokuun 23. ja 25. päivän välillä. Sakaristoon päästiin kivijalan kautta, pohjoisen seinän puolelta. Kistusta vietiin hopeinen ehtoolliskalkki, jossa oli toisella puolella kirjaimet C. B. M. F., hopeinen patiini, punainen silkkitekstiili ja pullo, jossa oli tuopillinen ehtollisviiniä, kaksi melko kulunutta messupaitaa ja papin kaapu "af fint Kamelot med Satins Stoffering". Kuulutus tästä tehtiin Turussa 27.6.1771.

Tuntuu todennäköiseltä, että samat tekijät olivat Tottijärven kappelilla toukokuun 28. ja 29. välisenä yönä. Täällä päästiin sisään sakariston ikkunasta ja saaliiksi saatiin hopeinen ehtoolliskalkki, hopeinen pateeni, tinainen pateeni, tinainen kannu, messupaita ja kirkolle kuulunut peili.

Kesäkuun 30. ja 31. päivän välisenä yönä murtauduttiin Suoniemen kappeliin kaivautumalla seinän ali. Kirkon kistusta vietiin ehtolliskalkki ja pateeni, jotka molemmat olivat kullattua hopeaa. Kalkin jalan koristelua kuvattiin vanhanaikaiseksi ja siihen oli kaiverrettu "riimuilla" nimi Maria, joten saattoi olla keskiaikainen. Mutta kulho-osan oli tehnyt turkulainen kultaseppä Enberg vuonna 1765. Kistusta oli löytynyt mukaan otettavaksi myös uusi messupaita, kellarista ehtoollisviiniä ja kolehtirasiasta 36 kuparitaalaria. 

Nämä kaksi murtoa tulivat julkisuuteen heinäkuussa kuun alussa laaditulla kuulutuksella. Kuulutukset eivät tunnu vaikuttaneen edes varovaisuuteen seurakunnissa, sillä vielä saatiin kuulla, että Rengossa oli käyty kesäkuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä. (Seurakunnassa käytettiin tähän aikaan puista kirkkoa eikä kivistä, joka oli katon sorruttua jätetty rappeutumaan.) Kappeliin oli päästy rikkomalla ikkuna ja kistuun oli päästy tekemällä kanteen iso reikä. Saaliina oli rahapussi, jossa oli 237 kuparitaalaria ja 10 äyriä. Tästä kuulutettiin heinäkuun lopussa. 

Tämän jälkeen ei Turun läänin puolella ollut tarvetta. Tietoja kirkkomurroista on muiltakin vuosilta, mutta ei tällaista määrää.