perjantai 24. tammikuuta 2020

Sanakirjoista hyödyksi ja lystiksi


Ruotsin 1700-luvulla ei tarvitse kauaa pyöriä, ennenkuin törmää fraasiin "för nytta och nöje". Etten sitä turhan suoraviivaisesti ja helposti suomentaisi, kaivelin blogin vanhoja sanakirjalinkityksiä, joista osa vaati fiksailua ja täydennystäkin löytyi.

Muistutuksena kuitenkin, että 1700-luvun osalta helpoimmat ja turvallisimmat ovat SAOB ja Vanhan kirjasuomen sanakirja. Jälkimmäisestä löysin esimerkkilauseista ensiksi mieleen tulleen huvin vaihtoehdoksi lystin. Mutta alliteraatio puhuu huvin puolesta.
Ruotsissa on näköjään digitoitu myös Cannelinin sanakirja, jota muistan kehutun
Nopeimmin aukeaa Projekt Runebergin sivuilta Hirvensalon ja Hedlundin Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok (1960). Nykyruotsin ymmärtämiseen käsittääkseni paras lähde on Ruotsin akatemian verkkosanakirja, jossa voi samantien hakea myös SAOB:sta.

Kuvituskuva on Alexandra Såltinin piirtämä kirjaan Lasten kesäinen elämä (1882), joka tuli vastaan, kun yritin hapuilla Finnan kautta digitoituja sanakirjoja. "Joku päivä" pitäisi oikeasti perehtyä Finnan hakuun. 

Ei kommentteja: