lauantai 15. huhtikuuta 2017

Paikallishistoriaa etäältä eli Länna Roslagenissa

Petter Sund -kirjoituksistani on ehkä käynyt ilmi se, että on erinomaisen hauskaa tutkia menneisyyden henkilöä, joka on elänyt itselle tutussa maisemassa. Olen päässyt katselemaan tonttejaan ja kulkemaan teillään. (Ja joku päivä ryhdistäydyn ja kävelin keskustasta Tuomarinkylään.)

Hauskaa ja onnekasta on myös se, että sain selville Petterin lapsuudenkodin ja isonvihan pakopaikan eli Mörtsundan tilan Lännassa. Mutta vaikka se on vain noin tunnin automatkan päässä Tukholmasta, alkaa näyttää siltä, etten saa aikaiseksi retkeä paikan päälle.

Karttapohjana Cohrs' atlas över Sverige
Miten sitten saada otetta Lännasta, josta ei ole kirjoitettu paikallishistoriaa suomalaiseen tapaan? Vuonna 1850 julkaistu Beskrifning öfver Stockholms län ei parilla Länna-sivullaan sukututkimustani taustoita.

Roslagenin alueesta on joitakin kirjoja, mutta näkemissäni vanhoista ajoista käsitellään lähinnä venäläisten laivastohyökkäys kesällä 1719, joka tietenkin onkin tutkimukselleni oleellinen. Tuolloin tuhoutui Lännaa lähinnä ollut kaupunki Norrtälje, jossa Petterin on jonkun kerran täytynyt käydä. Kaupunki näytti 1600-luvun lopulla tältä.
Suecia.kb.se
Wikipediasta saan Lännasta perustiedot, joista voi kiinnittää huomita esimerkiksi itärajalla kulkevaan laivaväylään kohti Tukholmaa. Joku verkkohaku osui digitoituun kirjan lukuun (?) Allmogeresor enligt bondedagböcker (pdf). Siitä selvisi, että Lännan Grovsta-kylässä (jossa Petterin Sara-sisko oli yhden talon emäntänä) oli pidetty muistiinpanokirjaa vuosina 1777-1829. Tuolloin Tukholman reissuja oli tehty keskimäärin 5 vuodessa. On siis täysin mahdollista ja todennäköistä, että Petter käytti (oikeuslähteiden mukaan) ostamaansa kuuttia joskus Tukholmassa käyntiin.

Karttapohjana Charta Öfwer Upland Och Söder Törn Med Kongl Maj:ts nådigste Privilegio Utgifven af Des Landtmäterj Contoir. Universitetsbiblioteket, Lunds universitet. CC BY-NC-ND 2.5 SE
(HUPS! Rikoin lisenssiä tekemällä muokkauksia. Jään odottamaan seurauksia.)
Tukholmaan päästiin toki tietä, joka näkyy karttaotteessa. Verkkohakuni osui kevyehköön, mutta asialliseen inventointiraporttiin, jonka linkki sittemmin kuoli. Lännaan tultiin Tukholmasta samaa postitietä, joka Grisslehamin ja Ahvenanmaan kautta kulki Suomeen. Tie pidettiin siis hyvässä kunnossa ja postiaikatauluista saan käsitystä matka-ajasta.

Lännan kohdalla ollut kestikievari on kuvattu sata vuotta Petterin ajan jälkeen. (Kuva löytyi ruotsalaisesta Alvin-portaalista, jossa ainakin tällä hetkellä lukee "All digitized materials in Alvin may be downloaded and used freely!")

Bergshammars Gästgifvaregård i Länna Socken.
Uppsala universitetsbibliotek urn:nbn:se:alvin:portal:record-91745
Lännan kirkko oli kuvattuna Wikipedian pitäjäsivulla, mutta sillä on omakin sivunsa.
August Schagerströmin valokuva Lännan kirkosta 1910-luvulla. KMB/RAÄ
Ulkoa varsin karun näköisen keskiaikaisen kivikirkon sisustuksesta on kuvia sekä Riksantikvarieämbetetin Kulturmiljöbild-kokoelmassa että Historiska museetin kokoelmatietokannassa.
Anställd vid SHM SHM
Kastettiinkohan Petter tämän upean hökötyksen äärellä? Kirkon sisustuksen lisäksi saan käsityksen myös Petterin tunteman kirkkoherran ulkonäöstä!
Magnus Gåsen muotokuva. KMB/RAÄ 
Olen kylläkin annettujen metatietojen armoilla ja epäilyksiä herättää se, että Lännan vuonna 1732 kuolleen kirkkoherran nimi oli Nils eikä Magnus. Tämä ei ollut ainoa fiba KMB:n tiedoissa, valitettavasti.

Näytti kirkkoherra miltä hyvänsä niin hänen puinen pappilansa on edelleen olemassa! Ja seisoi jo isovihan aikaan eli kuuluu Petterin maailmaan. Valitettavasti verkon kuvauksista on vaikea saada tolkkua siitä kumpi pihapiirin rakennus on kumpi.
Alf Nordström 1964. Stockholms läns museum AN-02700. CC BY-ND-NC
Pappilaan Petterillä oli varmasti asiaa, mutta entä säätyläisten omistamaan linnaan? Ainakin hänen on täytynyt joskus nähdä se ulkopuolelta.
Carl Gustaf Rosenberg. KMB/RAÄ
Itse Mörtsundan saa Petterin aikaisille kartoille Lantmäterietin sivuilla, jos tietokoneen selaimessa on sopivat lisäkkeet. Suureksi ilokseni tila on edelleen olemassa ja nykyinen isäntäväki jakaa Instagramissa kuvia, joiden ansiosta mielikuvani paikasta on hyvin aurinkoinen. (Lähistöllä on toinenkin Mörtsunda, joten ihan kartasta katsoin, että tämä valokuvattu oli Lännassa.)

Sata vuotta Petterin aikaa myöhemmin naapurikylästä tallennettiin tämä tunnelmakuva.

Mora i Länna Socken : Tecknadt efter naturen af A F Cederholm 1814.
Uppsala universitetsbibliotek urn:nbn:se:alvin:portal:record-94232
Lännan kotiseutuyhdistys on aivan äskettäin julkaissut kirjan Mörtsundasta ja Moran kylästä. En ole vielä sortunut sitä tilaamaan. Mutta sain yhteyden paikalliseen historiaharrastajaan, joka kertoi m.m. Mörtsundasta äskettäin löytyneestä muistiinpanovihosta vuosilta 1719-1739! Valitettavasti sen kannessa oli aivan tuntematon nimi, joten se lienee kulkeutunut taloon myöhempien omistajien mukana.

Ei kommentteja: