perjantai 30. joulukuuta 2016

Mikä tässä on niin vaikeaa?

Ella Viitaniemi jakoi pari päivää sitten verkossa englanninkielisen artikkelinsa Simon Stengrundin asemasta Kokemäellä kartanonvuokraajana. Tekstissä esiintyi Thure Belin ja hulahdin taas Belin-kokoelmani pariin. Masentavasti sen yläreunasta näkyy, että työ on alkanut jo yli 10 vuotta sitten, eikä edelleenkään ole tullut valmista. Miksi ei?

Ensinnäkin ajoitus. Perheettömät Belinit syntyvät aikana, jolta kastettujen listoja ei ole säilynyt (kiitos erityisesti Kokemäki). Lisäksi, minkä häpeäkseni tajusin vasta tällä tutkimuskierroksella, Thure Belin ei ole lapsiensa kanssa missään rippikirjassa eikä henkikirjassa. Henkikirjat eivät auttaneet myöskään sijoittamaan häntä Kalantiin, jossa kirkonkirjojen mukaan kuitenkin vaikutti. Eikä Harjavallan Simulaan, jossa kuoli.

Paperia säästävät kirkkoherrat. Mitä lukee Christina Belinin (s. 1713) yläpuolella? Ja edellisen rivin Brithan edellä? [Lisäys tunti julkaisun jälkeen: Ihan Oikealle Historiantutkijalle ja sukututkimuksen opettajalle nämä eivät tuottaneet vaikeuksia. Barnflicka ja underfyrvärckare]

Nimien kierrätyksen todellisuus ja mahdollisuus. Onko saman niminen henkilö yhdessä paikassa yksi ja sama? Vuonna 1739 on syntynyt kaksi Anna Margareta Beliniä, sillä sama ihminen ei voi kuolla kahdessa paikassa eri aikaan. Onko jompikumpi heistä Thure Belinin tytär, jonka kastemerkintä Kokemäellä ei ole säilynyt? Kumpi heistä? Ja kuinka moni Belin on poiminut sukunimensä matkan varrelta sekoittaakseen pakkani?

Liikkuvuus. Kiitos Digihakemistoon perusteellista työtä tehneen, löysin Thure Belinin Hedvig-tyttären (tai hänen kaimansa!) kryptiseltä Ulvilan Anolan rippikirjan sivulta, jossa ei ole syntymäaikaa eikä yhtään mitään muutakaan merkintää. Joskus vuosien 1764-69 välillä siellä siis. Ehtoollismerkintöjen perusteella Ulvilan Sunniemessä 1764, 1767 ja 1768. Ehtoollismerkintöjen perusteella vuoden 1769 lopussa Köyliön pappilassa. Neljä vuotta nuorentunut Hedvig Belin on Närpiön pappilan talousmamselli mennessään seurakunnassa naimisiin 27.12.1770, mutta ei pappilan sivuilla ajan rippikirjassa. Räätälin vaimona hän asettuu paikoilleen ja on Närpiössä vielä kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Sattumien ylitulkinnan pelko. Hedvigin elämänkulkuun saa lisäväriä kontekstoinnilla, mutta tuleeko sitä mukaan liikaakin? Anolan oli omistanut kreivi Johan Liljenstedt, jonka tiluksiin kuului myös Kalannin Tuorlahti, jota Hedvigin mahdollinen setä Magnus Julius Belin vuokrasi 1720-luvulta vuoteen 1740 ja isänsä Thure Belin ennen muuttoaan Kokemäelle hetkellisesti pehtoroi.

Mutta Liljenstedt ei omistanut Anolaa silloin kun Hedvig siellä piipahti. Tuolloin omistajana oli (Avellanin mukaan) Juhana Hastfehr, joka omisti myös Sunniemen. Tässä siis selvä yhteys rippikirjan sivujen välillä.

Epäselvä yhteys on Sunniemen rippikirjan sivulla, jossa Hedvigin lisäksi on aviottoman lapsen vuonna 1760 saanut Anna Margareta Belin (s. 1739). Tämä (ellei kaimansa) oli tullut Sunniemeen Euran pappilasta, jota tuolloin isännöivät Johan Laihiander ja vaimonsa Anna Tolpo, joka oli Kokemäen kirkkoherran Nils Tolpon tytär.

Sunniemeä Hedvigin polulla seurannutta Köyliön pappilaa puolestaan isännöi Nils Tolpon poika Mårten, joka oli naimisissa Magnus Julius Belinin Eva-tyttären kanssa eli Mårtenin vaimo oli mahdollisesti Hedvigin serkku.

Ja kun Hedvig hetkellisesti vaikutti Närpiön pappilassa, olivat sinne siirtyneet edellä mainitut Johan Laihiander ja Anna Tolpo.

Tarkoittavatko yhteydet mahdollisia sukulaisuuksia vai ovatko sattumaa ja tuttavuuksia pienessä porukassa?

Ei kommentteja: