Arvasin etukäteen, että maanantain keskustelu poliittisesta historiasta vetää tavanomaisesta kulttuuritilaisuudesta poikkeavan yleisön, mutta en ollut valmistautunut siihen, että paikalla olivat Martti Häikiö JA Jorma Kalela JA Tapio Onnela. Sekä suuruuksia, joita en tunnistanut ulkonäöltä. Joukossaan ilahduttavasti myöskin nuorta polvea, jota harvoi yleisötilaisuuksissa näkee.
Keskustelun aiheena piti olla historiatietoisuus ja historiakulttuuri Suomessa ja Venäjällä. Kuullosti mielenkiintoiselta, mutta oli vähemmän.
Pilvi Torsti alusti uuden kirjansa teemoista. En ole sitä vielä päässyt lukemaan, parhaan katsauksen olen toistaiseksi saanut Haatasen haastattelusta. Nyt tuli selkeämmin ja kahteen kertaan esille se, että historiatietoisuus ei ole suhdetta menneisyyteen vaan menneisyyden merkitystä nykyisyyden ja tulevaisuuden arvottamisessa. Miten mahdoin käsitteen ymmärtää historiatietoisuus-lomakkeella leikkiessäni?
Ulkomailla on tutkittu erikseen suhdetta tapahtumiin sekä menneen kanssa tekemisissä oloa. Omassa tutkimuksessaan Torsti yhdisti molemmat. Hän näytti jälkimmäisestä puolesta graafia, jossa suunnaton/mieletön osuus vastaajista oli ilmoittanut katsoneensa historiallisia ohjelmia, lukeneensa kirjoja, käyneensä museoissa jne. Kun Torsti oli hetkeä aiemmin vilauttanut kyselytutkimuksen saatekirjettä, joka alkoi "oletteko käyneet museoissa?..." epäilykseni vastaajien vinoumasta historiasta kiinnostuneihin vahvistui. Kaavion 90% voi koko kansassa olla lähempänä 30%:a?
Torstin artikkeli kyselytutkimuksen käytöstä Kasvatus&Aika-lehdessä 2009 ei nopeasti vilaistuna ota kantaa vastausten vinoutumiseen. Kirjan sivustolle on linkitetty Analyysikäsikirja, josta käy ilmi, että "yksikkövastauskato" oli otettu huomioon painottamalla saadut vastaukset vastaamaan koko kansan sukupuoli/ikä/yms jakaumia. Mutta jos lähes kaikki saadut vastaukset edustavat historiasta jossain määrin kiinnostuneita...
Toisen alustajan Markus Kangaspuron tutkimuskohteena on nyky-Venäjän suhde toiseen maailmansotaan. Minulta puuttui jopa se perustieto, että Suuri isänmaallinen sota alkoi Saksan hyökkäyksestä kesällä 1941, joten yli ajan mennyt alustus ei ollut osaltani täyttä ajanhukkaa.
Keskustelun yhteydessä tuli esiin positiivisena finaalina, että Torstin aineisto on käytettävissä jatkotutkimuksiin. Mitä "auki verkossa" sitten tarkemmin tarkoittaakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti