Espoo = frustraatio

A. Aloitetaan positiivis-negatiivisesti. Sain vihdoin vastauksen Espoon kaupunginmuseolta (alkuperäinen tiedustelu syyskuussa 2009, toisto 19.8.2011) koskien A. L. Bornin Espoolle lahjoittamaa hopeakannua.

K: 20.03.1880 Helsingfors Dagblad no 77 raportoi (sivu 2) Espoossa pidetyistä juhlallisuuksista, joiden osana kotiseutuneuvos Born lahjoitti pitäjälle hopeakannun vuodelta 1638 käytettäväksi tulevissa juhlissa. Missä kannu on nyt?

V: Meillä ei ole tietoa k.o. kannun sijainnista. Kunta on todennäköisesti myynyt sen ennen museon perustamista 1958. Jos se on tapahtunut enne vuotta 1933, siihen liittyvät asiakirjat ovat saattaneet tuhoutua kunnantalon tulipalossa. Valitettavasti meillä ei ole tämän enempää tietoa tarjottavana.

B. A. L. Bornin perukirjaa en myöskään onnistunut paikantamaan vuonna 2009. Nyt se on Hämeenlinnasta tiedonantajani mukaan löytynyt. Hienoa! Mutta milloinkahan saan vastauksen Arkistolaitokselle viralliseen osoitteeseen lähettämääni spostiin, josta tuli tällainen automaattivastaus 22.8.2011. Huom! ei luvata vastausta eikä muutakaan toimintaa.

Kiitos yhteydenotostanne, Arkistolaitos on vastaanottanut viestinne. Mikäli tarvitsemme lisätietoja, otamme yhteyttä sähköpostitse.

C. Juha-Matti Granqvist oli taas käynyt Sveaborg-hengessä retkeilemässä ja bongannut Espoonkartanon sillan pielestä kaiverruksen "Warsam och Försiktig /Alla kunna ike alt / E. Wahlberg". Jonka kirjoittaja olisi ollut kiva saada selville, mutta Hiski-haku ei löytänyt yhtään lasta, jolla olisi ollut tuon niminen isä. Yksi syy tulokseen saattaa olla se, että Hiskiin ei ole tallennettu Espoon kastettuja.

D. Wahlbergia googlaillessa saavuin selvitykseen Soldater och dragoner i socknarna Håtuna och Håbo-Tibble i Upplands-Bro kommun, josta löytyi "HOLM Hans Hindrik Johansson född 1788 i Esbo Nyland, Illimäki församling". Unohdin Wahlbergin ja ryhdyin (Hiskin tuotettua pettymyksen) tarkistamaan Espoon kastettujen luetteloa alkuperäisestä. Kyseiseltä vuodelta Hansin kastetta ei löytynyt, mutta olisi voinut olla jossain lähiympäristössä.

Jäljittämiseen tarjoaisi johtolankaa vielä "Illimäki". En moista nimeä koskaan kuulleeni ja ottaen huomioon, että Espoo oli ruotsinkielistä aluetta pitkälle 1900-luvulla en suuresti hämmästynyt, että haku Kansalaisen karttapaikassa tuotti nollatuloksen. Myöskään Hiski ei tunnista kyseistä paikannimeä.

Eli E. Wahlberg jäi selvittämättä ja käsiin jäi myös Hans Henrik. Espoolaiset miehet ovat hankalia. Tai sitten minäkään en osaa kaikkea.

Todetakseni jotain marginaalisesti mielenkiintoista (?): Hans Henrikin tiedoissa oli merkintä "på sjukhus i Kiel 1814" eli hän varmaankin osallistui Ruotsin toiseksi viimeiseen sotaan. Se viimeinenhän ei ole Suomen sota vaan sotaretki Norjaan 1814.