Osmo Soininvaara totesi eilisessä blogikirjoituksessaan Perussuomalaisiin viitaten:
Keskittyminen historian opetuksessa lähinnä vain Suomen historiaan ja siinäkin vain Puolueen hyväksymässä kansanmielisessä hengessä ovat myös tavoitteena aivan mahdottomia, niin mahdottomia että on vaikea uskoa puolueen edes yrittävän laittaa niitä hallitusohjelmaan.
En olisi kuvitellut, että mikään saa minut avaamaan
kyseisen puolueen eduskuntavaaliohjelmaa, mutta elämä yllättää. Avataan ja luetaan kohdat, joissa sana historia vilahtaa. Otsikon
Suomalaisuus on voima alla teksti alkaa
Populismi ei ole yleismaailmallinen aate, kuten sosialismi ja kapitalismi, vaan se on aina sidonnainen kulttuuriin ja kansanluonteeseen. Jo puolueemme nimi Perussuomalaiset kertoo, että politiikkamme perustuu Suomen historiaan ja suomalaiseen kulttuuriin.
Miten Suomen historian ja kulttuurin voi olettaa olevan niin yksipuolisia, että niiden päälle voisi rakentaa puolueohjelman? Alkoholin kohdalla vaaliohjelma selvästi tähtää alkoholin kulutuksen vähentämiseen. Miksi ihmeessä? Suomessa on juotu viinaa ja olutta siitä lähtien kun niitä on käsiin saatu. Tämä on selvästi elinvoimainen ja omalaatuinen osa Suomen kulttuuria eikä sellaista saa tuhota!
Sanotaan, että jokainen sukupolvi kirjoittaa uudelleen historiansa. Samoin jokaisen suomalaisten sukupolven on määriteltävä uudelleen identiteettinsä muuttuvassa maailmassa – kukaan muu ei sitä voi puolestamme tehdä. On tietenkin oltava avoin uusille ajatuksille, mutta samalla myös tietoinen sekä ylpeä omista juuristaan ja perinteistään.
Mutta mistä perinteistä pidetään kiinni ja mistä voidaan luopua? Minä haluan juoda halpaa viinaa ja mieluiten keittää sen itse niin kuin esivanhempanikin. Miksei viinankeiton vapautus ole ohjelmassa?
Historiantunneilla on korostettava suomalaista ihmettä, kuinka köyhästä ja syrjäisestä maasta nousi koko maailman tunnustama edistyksen ja vaurauden kansakunta – vieläpä ilman suuria luonnonrikkauksia. On myös tuotava esiin, kuinka tärkeää itsenäisyys on ollut suomalaiselle menestystarinalle, ja kuinka se onnistuttiin säilyttämään sodissa, joista selviytyminen oli sekin jo yksistään ihmeellistä.
Selviytyminen ja pärjääminen on suomalaista kansanajattelua, myönnetään. Ne ovat myös johtaneet monen masentumaan ja juomaan alkoholia.
Suomi on itsenäisenä kansakuntana verrattain nuori. Kulttuuriperintömme on pitkä, mutta esimerkiksi suomen kielellinen kulttuuri nousi kukoistukseen vasta 1800-luvulla kansallisaatteen myötä. Perussuomalaiset näkevät tämän suurena vahvuutena alati muuttuvassa maailmassa, sillä suomenkielisessä, verrattain nuoressa, kulttuurissa, on modernimpia aineksia kuin useissa muissa, jo aiemmin muodostuneissa kielellisissä kulttuureissa.
Pitäisikö sanan kielellinen sijalla olla kirjallinen? Kielellisen (ja muun) kulttuurimme menneestä tasosta ja vireydestä on mahdotonta muodostaa käsitystä, sillä siitä ei ole jälkiä. Eikä siitä viinanjuonnistakaan, mutta...
Historia on osoittanut, että suomalaiset ovat yleensä keksineet vastaukset aikojen haasteisiin monia muita kansoja nopeammin.
Ihanko totta? Esimerkkejä ei, suoraan sanottuna, ihan heti tule mieleen. Oluen- ja viinantekoakaan ei keksitty itse. Eikä kieltolakia.
5 kommenttia:
Hyvä, että otit nämä kohdat ylös! Se on niin surullista, että meikäläistä itkettää. Jo nuorille opiskelijolle melkein parikymmentä vuotta sitten opettajani dekonstruoivat fennomaaniset ja nationalistit aatteet kansakunnan luomisessa, mutta näköjään tämä dekonstruktio on jäänyt kumisemaan vain yliopistopylväikköön. Viittaan tässä Laura Kolben tuoreimpaan blogiin. Lehdistön rooli on lähinnä naurettava nykyään tieteen popularisoinnin tms. suhteen, joten ilmankos populismi jyllää.
:) Hyvä Kaisa :)
Eva Ahl-Waris kirjoitti:
Jo nuorille opiskelijolle melkein parikymmentä vuotta sitten opettajani dekonstruoivat fennomaaniset ja nationalistit aatteet kansakunnan luomisessa, mutta näköjään tämä dekonstruktio on jäänyt kumisemaan vain yliopistopylväikköön.
Meitä humanisteja on moneksi. En tiedä muistatko, mutta muutamat perussuomalaisten nykyisistä pääideologeista(?) opiskelivat tuolloin parikymmentä vuotta sitten ihan siellä samalla historian laitoksella, joku väitteli tohtoriksi, joku valmistui opettajaksi.
Ja kyllähän esim. paljon huomiota saanut J. Halla-aho on aivan pesunkestävä humanistitohtori Helsingin yliopistosta, eli - halusimme tai emme - tämän ilmiön juuria löytyy myös sen saman akateemisen ankkalammikon ääreltä josta mekin olemme kotoisin.
Kiitos Kaisa hienosta blogista - jälleen kerran!
Jyrki, valitettavasti jotkut ovat tulkinneet saamansa opin erimoisin tavoin, ei se yhteinen ankkalampi kaikkia saa samaan ajatukseen.
Mutta pikkuveljeni, joka valitettavasti uhkaa äänestää persuja, pitää mielestäni luopua rappiotaiteen kokoelmastaan! Siitä olen jo hänelle huomauttanut. Hän kun on kerännyt useamman Juhani Palmus naishahmoja esittävistä maalauksista. Olen varmaan oikeassa, että luopua pitää moisesta rappiosta.
Pari kommenttia hienoon kirjoitukseesi:
"Miten Suomen historian ja kulttuurin voi olettaa olevan niin yksipuolisia, että niiden päälle voisi rakentaa puolueohjelman?"
Kaiketi tässä tarkoitetaan sitä monoliittista ja suuria ristiriitoja herättämätöntä Ruotsin aika - Porvoon valtiopäivät -itsenäistyminen - EU -historiaa jonka suuri yleisö voi (etäisesti) tuntea omakseen.
"Selviytyminen ja pärjääminen on suomalaista kansanajattelua, myönnetään. Ne ovat myös johtaneet monen masentumaan ja juomaan alkoholia."
Kuka tietää mikä näiden ilmiöiden suhde on? Isovanhempani olivat fyysisesti suorastaan ruhjovissa maatalousammeteissa mutta osittain omalla perään antamattomalla esimerkillään saivat aikaan sen, että nyt heidän 9 lapsenlapsestaan 8 on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (jos se nyt on jokin arvo) ja olleet kai samalla ihan mielihommassaankin. Tämä lienee osoitus myös sosiaalisesta liikkuvuudesta johon yhteiskuntamme on antanut mahdollisuuden, toivottavasti siitä pidetään jatkossakin huolta.
Itse en osaa määritellä mikä suhteeni persujen ohjelmaan on, mutta maahanmuutto tuntuu asialta, johon näissä vaaleissa on otettava kantaa.
Lähetä kommentti