Metsänvartija Aksel Ferdinand Oksasen (s. 3.8.1861 Kokemäki) ja vaimonsa Ebba Josefiina Grönlundin (s. 1857 Kiikoinen) tytär Alma Josefina (s. 3.4.1891 Kokemäki) saapui New Yorkin satamaan kesäkuun alkupävinä 1910. Maahanmuuttotarkastuksessa hänet ensin hylättiin mutta päästettiin maihin 6. päivä. Vastaanottajana oli serkku Anni Kulkki, joka asui New Yorkissa. Kauvatsalla vuoden 1892 paikkeilla syntynyt Anni oli tullut itse Amerikkaan edellisenä vuonna.
Alman veli Kalle Nestori (s. 20.7.1886) otti passin Amerikkaan 7.11.1910.
Lähteet
Kokemäki rippikirja 1890-1900 s. 1450
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1910; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_1491; Line: 12; Year: 1910; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_1493; Line: 13; Year: 1910; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_1493; Line: 8; .)
Siirtolaisinstituutin passirekisteri
lauantai 9. tammikuuta 2010
Muurarin vaimon patronyymit
Poimittuna Kokemäen kastetuista (Hiski)
Opetus 1: Jos Hiski-hakuun laittaa liikaa ehtoja osa lapsista jää huomaamatta.
Opetus 2: Hiskin tuloksia ei voi yhdistää yhteen perheeseen ilman rippikirjoja.
Opetus 3: Muurari voi toisinaan olla kirvesmies?
- 12.11.1809 14.11.1809 Willjö
Murmäst Johan Mattss Lisa Michelsdr 27
Anna Lisa - 19.6.1812 21.6.1812 Williö
Murmäst Johan Pommer Lisa Mickelsdr 30
Johan Fredrik - 28.6.1815 30.6.1815 Karexela
Mormäst Joh Pommer Lisa Mattsdr
Maja Stina - 30.9.1817 1.10.1817 Karexela
Murmäst Joh Pommer Lisa Mich.dr 35
Johanna Fredrica - 3.6.1820 4.6.1820 Kareksela
Snick Joh Pommer Lisa Mich.dr 37
Bern Emanuel - 27.12.1821 28.12.1821 Karexela
Murmest Johan Pommer Lisa Pettersdr 39
Johan Henric - 19.8.1824 21.8.1824 Kareksela
Murm Johan Pommer Lisa Michelsdr 42
Lovisa Agatha
Opetus 1: Jos Hiski-hakuun laittaa liikaa ehtoja osa lapsista jää huomaamatta.
Opetus 2: Hiskin tuloksia ei voi yhdistää yhteen perheeseen ilman rippikirjoja.
Opetus 3: Muurari voi toisinaan olla kirvesmies?
perjantai 8. tammikuuta 2010
Siirtolaisuuden lähtölähteet
Joskus on hyvä miettiä lähteet läpi ja tarkistaa onko kaikkia tullut käytettyä ja käytettyä oikein. Siirtolaismetsästyksen suhteen aloitetaan alusta eli lähdöstä.
Muuttokirja, rippikirja
Amerikkaan lähtijälle ei annettu muuttokirjaa, koska hän ei ollut lähdössä paikkaan, jossa sellainen olisi kuitattu vastaanotetuksi. Hänelle annettiin kuitenkin papinkirja passia varten ja rippikirjaan tuli (mahdollisesti) muistutussarakkeeseen merkintä lähdöstä. Koska henkilö ei ollut muuttanut virallisesti seuranunnasta pois, sama merkintä näkyi seuraavissakin rippikirjoissa.
(Tilanne: En ole käynyt Kokemäen rippikirjoja läpi, kun pitäisi lähteä Turkuun sitä varten. Ja ottaa vapaapäivä tai pari. Köyliö-seuran ennen joulua ilmestyneessä Köyliist-sarjan kirjassa numero 10 nimellä "Länteen" rippikirja oli toinen päälähteistä lähtijöiden kartoituksessa. SSS:n sivulla on Kuortaneen 1890-1900 rippikirjasta kerättyjen siirtolaisten luettelo.)
Passi
Annetuista passeista pidettiin luonnollisestikin luetteloja. SSS:n sivun mukaan vuodesta 1893 alkaen ne ovat kaikilta alueilta tallessa.
(Tilanne: Olen käyttänyt vain Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisterin hakua. (Maksullinen, käytettävissä SSS:n kirjastossa.) Sen kuvauksen mukaan "Passiluettelo perustuu lääninhallitusten ja kaupunginmaistraattien passiluetteloihin 1800-luvun alkupuolelta vuoteen 1920. ... Turun ja Porin lääni, vuodet 1889-1905 ". Kannattaa siis tarkistaa mikä on oman alueen tallennustilanne ennenkuin tuskastuu rekisterin käyttöön. Passiluettelot (esim. Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto, Sarja: Bc Ulkomaanpassiluettelot) ovat käytettävissä maakunta-arkistoissa ja osittain mikrofilmeinä kansallisarkistossa, Turun ja Porin läänin osalta vuoteen 1920 asti.)
Matkustajaluettelo, Suomi
Suomesta lähtevän laivan matkustajaluettelo kertoo passia varmemmin, että matkaan todellakin lähdettiin.
(Tilanne: Olen käyttänyt vain Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisterin hakua. Sen kuvauksen mukaan "Matkustajaluettelossa on tietoja Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) laivoilla Suomesta lähinnä Hangon kautta ulkomaille lähteneistä henkilöistä. ... Vuodet 1892-1896, 1899-1914 ja 1920-1939, 1940-1960 ")
Matkustajaluettelo, Hampuri
Suomesta ei siirtolaisuuden alkuaikoina päässyt suoralla yhteydellä Amerikkaan, joten lähtölähteisiin voidaan lukea myös eurooppalaisten välisatamien matkustajaluettelot. Yksi satama, jonka läpi suomalaiset kulkivat, ja josta on jäljellä matkustajaluetteloita on Hampuri. Matkustajaluetteloiden sisältöön ja käyttöön voi perehtyä lukuisilla englanninkielisillä verkkosivuilla (esim. tällä). Matkustajaluetteloita pääsee katsomaan maksullisella ancestry.com-sivustolla (käytettävissä SSS:n kirjastossa), erillinen joustava hakumahdollisuus Steve Morsen sivulla.
(Tilanne: Olen käyttänyt Kokemäki-tutkimuksessa ja sitä edeltäneessä Hohenthal-kartoituksessa.)
Matkustajaluettelo, Ruotsi ja Tanska
Göteborg ja Kööpenhamina olivat myös suomalaisten käyttämiä välisatamia. Niiden ja muutamien muiden (mukaanlukien edellä mainittu Hampuri) matkustajaluetteloja on tallennettu haettavaan muotoon kokoelmaan Emigranten Populär, 1783-1951, joka ancestry.se:n mukaan sisältää matkustajalistoja Göteborg 1869-1951 (1 135 888 riviä), Hampuri 1850-1891 (21 708), Helsingborg 1929-1950 (413), Kalmar 1881-1893 (3338), Kööpenhamina 1868-1898 (56 127), Malmö 1874-1928 (165 876), Norrköping, 1859-1922 (8 545), Tukholma 1869-1940 (34 887 poster) sekä Svenska Amerika Linien -yhtiön matkustajatietoja vuosilta 1915-1950 meno ja tulosuuntaan (242 000 riviä). Käytettävissä Ancestryn kansainvälisillä käyttöoikeuksilla ja samaa sisältöä myydään myös CD-ROMina.
(Tilanne: minulla ei ole ao. käyttöoikeuksia eikä levyä. Muistaakseni SSS:n kirjastossa jälkimmäinen käytettävissä.)
Matkustajaluettelot, Iso-Britannia
Suuri osa siirtolaisista Suomesta Amerikkaan päin kulki Ison-Britannian läpi. Lähtevien matkustajien listoja on haettavassa muodossa FindMyPast-sivustolla, jossa voi tehdä hakuja ilmaiseksi.
(Tilanne: Hakuja ei voi tehdä paikkakunnan nimellä, joten tähän pitäisi palata kun lähtijöiden nimilista on täydellisempi.)
Muuttokirja, rippikirja
Amerikkaan lähtijälle ei annettu muuttokirjaa, koska hän ei ollut lähdössä paikkaan, jossa sellainen olisi kuitattu vastaanotetuksi. Hänelle annettiin kuitenkin papinkirja passia varten ja rippikirjaan tuli (mahdollisesti) muistutussarakkeeseen merkintä lähdöstä. Koska henkilö ei ollut muuttanut virallisesti seuranunnasta pois, sama merkintä näkyi seuraavissakin rippikirjoissa.
(Tilanne: En ole käynyt Kokemäen rippikirjoja läpi, kun pitäisi lähteä Turkuun sitä varten. Ja ottaa vapaapäivä tai pari. Köyliö-seuran ennen joulua ilmestyneessä Köyliist-sarjan kirjassa numero 10 nimellä "Länteen" rippikirja oli toinen päälähteistä lähtijöiden kartoituksessa. SSS:n sivulla on Kuortaneen 1890-1900 rippikirjasta kerättyjen siirtolaisten luettelo.)
Passi
Annetuista passeista pidettiin luonnollisestikin luetteloja. SSS:n sivun mukaan vuodesta 1893 alkaen ne ovat kaikilta alueilta tallessa.
(Tilanne: Olen käyttänyt vain Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisterin hakua. (Maksullinen, käytettävissä SSS:n kirjastossa.) Sen kuvauksen mukaan "Passiluettelo perustuu lääninhallitusten ja kaupunginmaistraattien passiluetteloihin 1800-luvun alkupuolelta vuoteen 1920. ... Turun ja Porin lääni, vuodet 1889-1905 ". Kannattaa siis tarkistaa mikä on oman alueen tallennustilanne ennenkuin tuskastuu rekisterin käyttöön. Passiluettelot (esim. Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto, Sarja: Bc Ulkomaanpassiluettelot) ovat käytettävissä maakunta-arkistoissa ja osittain mikrofilmeinä kansallisarkistossa, Turun ja Porin läänin osalta vuoteen 1920 asti.)
Matkustajaluettelo, Suomi
Suomesta lähtevän laivan matkustajaluettelo kertoo passia varmemmin, että matkaan todellakin lähdettiin.
(Tilanne: Olen käyttänyt vain Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisterin hakua. Sen kuvauksen mukaan "Matkustajaluettelossa on tietoja Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) laivoilla Suomesta lähinnä Hangon kautta ulkomaille lähteneistä henkilöistä. ... Vuodet 1892-1896, 1899-1914 ja 1920-1939, 1940-1960 ")
Matkustajaluettelo, Hampuri
Suomesta ei siirtolaisuuden alkuaikoina päässyt suoralla yhteydellä Amerikkaan, joten lähtölähteisiin voidaan lukea myös eurooppalaisten välisatamien matkustajaluettelot. Yksi satama, jonka läpi suomalaiset kulkivat, ja josta on jäljellä matkustajaluetteloita on Hampuri. Matkustajaluetteloiden sisältöön ja käyttöön voi perehtyä lukuisilla englanninkielisillä verkkosivuilla (esim. tällä). Matkustajaluetteloita pääsee katsomaan maksullisella ancestry.com-sivustolla (käytettävissä SSS:n kirjastossa), erillinen joustava hakumahdollisuus Steve Morsen sivulla.
(Tilanne: Olen käyttänyt Kokemäki-tutkimuksessa ja sitä edeltäneessä Hohenthal-kartoituksessa.)
Matkustajaluettelo, Ruotsi ja Tanska
Göteborg ja Kööpenhamina olivat myös suomalaisten käyttämiä välisatamia. Niiden ja muutamien muiden (mukaanlukien edellä mainittu Hampuri) matkustajaluetteloja on tallennettu haettavaan muotoon kokoelmaan Emigranten Populär, 1783-1951, joka ancestry.se:n mukaan sisältää matkustajalistoja Göteborg 1869-1951 (1 135 888 riviä), Hampuri 1850-1891 (21 708), Helsingborg 1929-1950 (413), Kalmar 1881-1893 (3338), Kööpenhamina 1868-1898 (56 127), Malmö 1874-1928 (165 876), Norrköping, 1859-1922 (8 545), Tukholma 1869-1940 (34 887 poster) sekä Svenska Amerika Linien -yhtiön matkustajatietoja vuosilta 1915-1950 meno ja tulosuuntaan (242 000 riviä). Käytettävissä Ancestryn kansainvälisillä käyttöoikeuksilla ja samaa sisältöä myydään myös CD-ROMina.
(Tilanne: minulla ei ole ao. käyttöoikeuksia eikä levyä. Muistaakseni SSS:n kirjastossa jälkimmäinen käytettävissä.)
Matkustajaluettelot, Iso-Britannia
Suuri osa siirtolaisista Suomesta Amerikkaan päin kulki Ison-Britannian läpi. Lähtevien matkustajien listoja on haettavassa muodossa FindMyPast-sivustolla, jossa voi tehdä hakuja ilmaiseksi.
(Tilanne: Hakuja ei voi tehdä paikkakunnan nimellä, joten tähän pitäisi palata kun lähtijöiden nimilista on täydellisempi.)
Naisten oikeuksien kehityksestä
En ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että maakaupan salliminen johti "holhoavan patrikaalisen auktoriteetin heikkemiseen". Mutta luettuani Laura Starkin artikkelin Maatyöt, kotivarkaudet ja naisten oikeudet (Naistutkimus 4/2009 s. 30-42) silmäni avautuivat.
Kun kauppaa tehtiin vain kaupungissa, sinne lähti useimmiten isäntä itse. Olihan markkinoille vietävä talon omaisuutta, jota kenelläkään toisella ei edes ollut oikeutta myydä. Omaisuusoikeustilanne ei muuttunut maakaupan myötä, mutta kun houkutukset olivat lähempänä, sortuivat maatalojen muut asujat (vaimot, tyttäret, pojat, miniät, vävyt) kotivarkauteen eli vaihtoivat kaupassa tavaraan tilan tuotteita, joihin heillä ei ollut oikeutta. Olivat tehneet töitä kuinka paljon hyvänsä.
Kotivarkauskeskustelussa talollisten vaimojen ja tytärten asema tuli ensimmäistä kertaa julkiseen keskusteluun. Keskustelu laajeni perintöoikeuteen, joka tuolloin oli edelleen tytöillä puolet siitä mitä pojilla. Tähän saatiin yhdenvertaisuus jo 1878, mutta muistaakseni maatalojen emäntien rahattomasta asemasta puhuttiin vielä viime vuosisadan lopullakin.
(Starkin tutkimuksesta oli artikkeli myös Historiallisessa aikakauskirjassa 1/2009.)
Kun kauppaa tehtiin vain kaupungissa, sinne lähti useimmiten isäntä itse. Olihan markkinoille vietävä talon omaisuutta, jota kenelläkään toisella ei edes ollut oikeutta myydä. Omaisuusoikeustilanne ei muuttunut maakaupan myötä, mutta kun houkutukset olivat lähempänä, sortuivat maatalojen muut asujat (vaimot, tyttäret, pojat, miniät, vävyt) kotivarkauteen eli vaihtoivat kaupassa tavaraan tilan tuotteita, joihin heillä ei ollut oikeutta. Olivat tehneet töitä kuinka paljon hyvänsä.
Kotivarkauskeskustelussa talollisten vaimojen ja tytärten asema tuli ensimmäistä kertaa julkiseen keskusteluun. Keskustelu laajeni perintöoikeuteen, joka tuolloin oli edelleen tytöillä puolet siitä mitä pojilla. Tähän saatiin yhdenvertaisuus jo 1878, mutta muistaakseni maatalojen emäntien rahattomasta asemasta puhuttiin vielä viime vuosisadan lopullakin.
(Starkin tutkimuksesta oli artikkeli myös Historiallisessa aikakauskirjassa 1/2009.)
torstai 7. tammikuuta 2010
Itsensä hirttänyt orava
Aamun Hesarissa oli melkein koko sivun promo Heikki Lehikoisen kirjasta Ole siviä sikanen, joka on minulle kirjastosta vasta matkalla. Joten tämä pätkä on Johan Lahdenperän jutusta heränneitä ajatuksia ja kysymyksiä. Eli seuraa nipotusta.
Jutussa on pitkä pätkä eläimiinsekaantumisesta. "Asiasta ei ole juuri puhuttu." Jaa, minun muistaakseni kyllä Teemu Keskisarjan väitöskirja pari vuotta sitten sai jonkin verran julkisuutta. Ettei vaan ole ollut Lehikoisellakin lähteenä?
Harakoiminen, joka itselleni oli muutama vuosi kansanperinnekirjasta positiivinen löytö, on herättänyt Lahdenperässä toisenlaisia ajatuksia: "Alastomia naisia käytettiin taikomisessa niin usein, että tietäjiä voisi epäillä taka-ajatuksista." Naisia käytettiin, he eivät olleet aktiivisia toimijoita? Tietäjät olivat miehiä?
Lahdenperä lopettaa "Ole siviä sikanen näyttää Suomesta todellisuushäiriön tai satuilun kaltaisen kehitysvaiheen, jossa tiedon edellyttämää kausaalisuutta ei vielä tunnettu. Siksi teknologiaan oli vielä pitkä matka."
1) Koko ihmiskunta eli käsittääkseni ennen valistusta aikaa, jossa empiiristä tieteentekemistä ei tunnettu/tunnustettu.
2) Kun elämää hallitsivat niinkin vaikeasti havaittavat asiat kuin pieneliöt (sairaudet) ja vaikeasti ennustettavat asiat kuin sää ja maailmanpolitiikka, niin eiköhän ole ymmärrettävää, että tehtiin mitä voitiin ja keksittiin. Ei tarvinne kutsua todellisuushäiriöksi.
3) Teknologia on Pienen tietosanakirjan mukaan "ammattioppi, joka käsittelee työtapoja, -koneita ja -välineitä, joita käytetään valmistettaessa luonnontuotteista tarveaineita ja -esineitä. Jakaantuu mekaaniseen ja kemialliseen t:aan." Millähän vuosisadalla Suomessa alettiin valmistaa luonnontuotteista tarveaineita ja -esineitä?
Jutussa on pitkä pätkä eläimiinsekaantumisesta. "Asiasta ei ole juuri puhuttu." Jaa, minun muistaakseni kyllä Teemu Keskisarjan väitöskirja pari vuotta sitten sai jonkin verran julkisuutta. Ettei vaan ole ollut Lehikoisellakin lähteenä?
Harakoiminen, joka itselleni oli muutama vuosi kansanperinnekirjasta positiivinen löytö, on herättänyt Lahdenperässä toisenlaisia ajatuksia: "Alastomia naisia käytettiin taikomisessa niin usein, että tietäjiä voisi epäillä taka-ajatuksista." Naisia käytettiin, he eivät olleet aktiivisia toimijoita? Tietäjät olivat miehiä?
Lahdenperä lopettaa "Ole siviä sikanen näyttää Suomesta todellisuushäiriön tai satuilun kaltaisen kehitysvaiheen, jossa tiedon edellyttämää kausaalisuutta ei vielä tunnettu. Siksi teknologiaan oli vielä pitkä matka."
1) Koko ihmiskunta eli käsittääkseni ennen valistusta aikaa, jossa empiiristä tieteentekemistä ei tunnettu/tunnustettu.
2) Kun elämää hallitsivat niinkin vaikeasti havaittavat asiat kuin pieneliöt (sairaudet) ja vaikeasti ennustettavat asiat kuin sää ja maailmanpolitiikka, niin eiköhän ole ymmärrettävää, että tehtiin mitä voitiin ja keksittiin. Ei tarvinne kutsua todellisuushäiriöksi.
3) Teknologia on Pienen tietosanakirjan mukaan "ammattioppi, joka käsittelee työtapoja, -koneita ja -välineitä, joita käytetään valmistettaessa luonnontuotteista tarveaineita ja -esineitä. Jakaantuu mekaaniseen ja kemialliseen t:aan." Millähän vuosisadalla Suomessa alettiin valmistaa luonnontuotteista tarveaineita ja -esineitä?
Metsästä
Näkemys Hirvi-metsästä Helsingin Viikko-Sanomista 5.5.1882.Muuta metsäistä:
- Jouni Yrjänän väitöskirja Metsäpirulainen. Liikemies Erik Johan Längman (1799-1863) talousjärjestelmän murroksessa
- Tapio Karjalaisen väitöskirja Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus Pohjois-Suomessa vuosina 1885 - 1939
- Anne Ruuttula-Vasarin väitöskirja "Herroja on epäiltävä aina – metsäherroja yli kaiken" Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina 1851–1900
- Tapani Tasasen väitöskirja Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla
- Tomi Letonsaaren gradu Metsänhaltijat itäsuomalaisessa kansanuskonnossa
- Heikki Roiko-Jokela & Heikki Hämäläinen: Metsät kartoissa 1630—1850, hakemistosta esimerkkikarttoihin
- Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä (Käyttöehdot)
- Matti Peltola: Uiton historia - Tukinuitosta Suomessa 1800-luvun puolivälistä 1980-luvulle (Käyttöehdot)
- Jaana Laine: Puukaupan säännöt. Yksityismetsänomistajien ja metsäteollisuuden puukauppa Itä-Suomessa 1919–1939
(Käyttöehdot) - Olli Heikinheimo: Forestry in Finland (1922)
- John Croumbie Brown: Finland: Its Forests and Forest Management (1883)
- Vanhaa metsäkirjallisuutta
keskiviikko 6. tammikuuta 2010
Toivo seilaa
Fregatti Toivo, sarjasta Arkistolaitoksen digitaaliarkiston kontekstittomia kuvia. Ei, kun siis... Kauppahuone J.W. Snellman G:son> Kauppahuone J.W. Snellman G:sonin arkisto>KARTAT JA PIIRUSTUKSET > Fregatti Toivon piirustukset (34a:3A-F)
Toivo valmiina Jukka A. Mikkolan purjehdushistoriallisilla sivuilla
Kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellman G:son (1809–1881) kerrotaan perustiedot Bibliografiakeskuksen talousvaikuttajasarjassa.
Google-haku tarttui myös tuoreeseen ja asiallisen oloiseen Ritva Rajander-Juustin ja Tuula Rajanderin kirjaan Maahan kiintyneitä & Onnen etsijöitä, joka saakoon sen kunniaksi ilmaisen mainospalan tähän. Esittelytekstinsä mukaan "Maahan kiintyneitä ja onnen etsijöitä on kirja kainuulaisesta maanviljelijäsuvusta Möttösistä, maahan kiintyneistä. Suku- ja historiantutkimus paljastaa suvusta myös toisen puolen, sillä onnea on lähdetty etsimään välillä kaukaakin. Kirjoittajien esipolviin liittyy henkilöitä Möttösten lisäksi Vienan Karjalan Vuonnisesta sekä mm. Rajander-, Mellin- ja Wacklin -suvuista. Kirjassa on sukutauluja elävöittämässä 15 artikkelia sukujen ja henkilöiden elämästä omassa historiallisessa ympäristössään."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)