Piirileikkiä lounastauolla

Aamuiseen Keisari-tekstiin upotin Paistilan Köönikkä-tavaraa, jota kerääntyi lukkarimetsästyksen yhteydessä. Muistiinpanoja puhtaaksikirjoittaessa huomasin, että Håkan Månssonin poikapuoli oli ”Jakob Johansson Judees”, josta tulee tietenkin mieleen Judius-suku. Joka vilahti Båge-selvittelyssä.

Iso-Iivarin luettelossa on Villiön Simulan haltijoina on peräkkäin Johan Simonsson Judius ja Håkan Månss. Katsahdus Ylioppilasmatrikkeliin ja Håkanin vaimon 1. aviomies ”Johan Simonsson” yhdistyy mukavasti lainlukija Johan Judiukseen. Jonka tytär oli siis naimisissa Gabriel Bågen kanssa.

Mutta mistä Håkan Månsson ilmaantui Kokemäelle? Ja keitä ovat "Karhiat"?

Aila Nissisen kirjan Palleroisille iloksi kuvitusta

Keisari: väli-yhteenveto

SAY&Tuokko-pohjalta

Ensimmäinen Torttilan kylän Keisari esiintyi hopeaveroluettelossa vuonna 1571 [Suvannon henkilöhakemisto]. Erich ”Erick Keijsar” omisti 7 luotia hopeaa, 15 naulaa tinaa, puhdasta rahaa 30 markkaa, kuparia, yhden hevosen, 2 härkää, 6 lehmää, nuorempaa karjaa 10 kappaletta ja 30 lammasta. Omaisuuden arvo 294:7 ei ollut pitäjän pienimpiä.

Suvannon tulkinnan kyseessä oli Erkki Laurinpoika, joka esiintyi asiakirjoissa jo vuodesta 1554. Keisarista ei maksettu veroja 1580-1605 [SAY]. Tämän jälkeen isännän paikalla esiintyy sekä Martti että Matti Niilonpoika.

Vuodesta 1635 Keisarin isäntänä oli Matti Jaakonpoika, joka oli ilmeisesti elossa vielä vuonna 1658, jolloin mainitaan henkikirjassa viimeisen kerran. Samainen Matti ilmeisesti rakensi vuonna 1648 paistohuoneen Ulvilan salpietaritehtaalle [Jokipii: Satakunnan historia IV].

Matin Heikki-pojan äidin nimeksi tiedetään Brita Niilontytär [Tuomiokirjakortisto]. Muita Matin lapsia olivat Tuomas, Erkki, Kaarina, Liisa ja Brita. Heikki otti isännyyden käsiinsä vuodesta 1651 ja jatkoi vuoteen 1677. Hänen vaimonsa Karin mainitaan henkikirjassa vielä 1689.

Heikki Matinpoika oli Harjavallan kappelin vallan ytimessä, sillä hän toi kesällä 1670 käräjille jumalanpalvelusten järjestämisestä tehdyn sopimuksen yhdessä Porin kreivikunnan inspehtorin Hans Hansson Goden ja tämän veljen Näyhälän luutnantti Carl Goden kanssa [Salminen: Joki ja sen väki s. 266].

Seuraava isäntä oli Heikin poika Matti. Hän isännöi vuodesta 1678 vuoteen 1683. Vaimo Lisa oli kuvioissa jo vuodesta 1674 [SAY].

Vuonna 1683 taloudessa mainitaan vävypoika Jaakko ja seuraavana vuonna isäntänä on Jaakko Heikinpoika. Vävy vai veli? Vuonna 1690 mainitaan Jaakko Heikinpoika, jolla on sukuoikeus Keisarin tilaan [Tuomiokirjakortisto].

Vuonna 1691 Keisaria isännöi Piri Taavetinpoika mutta seuraavana vuonna hän on isännän Matti Heikinpojan Lisa-vaimon veli. Vuosina 1692 ja 1694 taloudessa on myös isännän veli Jaakko [SAY]. Kyseessä sama Matti kuin ennen Jaakon isännyyttä?

Seuraava Heikki-isäntä on henkikirjojen (ja myöhemmin mainittavan käräjäjutun) valossa Matti Heikinpojan poika. Heikki isännöi vuodesta 1704 vaimonsa Valpurin kanssa [SAY].

Käräjälähtöisesti

Lähes varmasti juuri tämä Heikki Matinpoika myi 5.3.1721 Keisarin tilan Hans Spårelle 100 kuparitaalarilla [Kokemäen kesäkäräjät 11-12/7 1721 (f71-71v, Kansallisarkisto)]. Kauppaan reagoi Thomas Simonsson Laihian kylästä Euran pitäjästä omasta ja veljensä lapsen/lasten Jacob Hinderssonin (Lammaisista) ja Walborg Mattsdotterin (Levanpellosta) puolesta [Kokemäen talvikäräjät 1722 (476-, Kansallisarkisto)]. Tässä käräjäjutussa kaupan tehnyttä Heikki Matinpoikaa kutsutaan Thomas Simonssonin veljen pojaksi.

Samainen Thomas Simonsson jatkoi valitusta myöhemmin [Kokemäen välikäräjät 30.3.1724 (f896-901v]. Nyt selitetään, että Thomaksen äidinisä Henrich Mattsson oli omistanut Keisarin tilan ja äidin veljen Matts Henricssonin poika Henrich Mattsson oli myynyt Keisarin tilan. Yksityiskohtaisuudessaan tämä sukujohto on luotettavampi kuin vuoden 1722 käräjien, jossa on voinut esim. kopioinnin yhteydessä äidin veljenpoika muuttua veljenpojaksi.

Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poika on Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä
2) poika Matts Henrichsson, jonka poika Henrich Mattsson myi tilan

Välikäräjillä päästiin Spåren kanssa sopimukseen, jonka allekirjoittivat Thomas Simonsson Laihiasta, Matts Simonsson Paistilasta ja Jacob Henrichsson Keskipere Lammaisista. Kun jutussa tilan omistus jäljitettiin Thomasin äidinisään asti, oletettavasti kaikki kolme ovat tämän jälkeläisiä.

Patronyymin perusteella Matts Simonssonia voi sovittaa Thomasin veljeksi. Thomas Simonssonin syntymäajaksi on verkkokeskusteluissa mainittu 1680. Paistilan Köönikästä haudattiin 15.5.1758 74-vuotias Mats Simonsson eli ikä on oikeaa luokkaa. Tämä Matts Simonsson aloitti isännöintinsä Hedvig-vaimon rinnalla vuonna 1713. Vuodesta 1722 taloudessa on vävy Simon Jacobsson Anna-vaimon kanssa ja nämä isännöivät vuodesta 1734. (Kokemäellä haudattiin 15.3.1747 Paistilan Köönikästä 49-vuotias emäntä Anna Johansdotter, joten SAY näkymän perusteella Anna oli syntynyt Hedwigin aikaisemmasta avioliitosta Johan Henderssonin kanssa. Edelleen SAY:n perusteella Hedvig oli luutnantti Håkan Månssonin tytär. Tuomiokirjakortisto kertoo, että Håkanin anoppi oli Brita Hansdotter, vaimo Margareta Sigfredsdotter, vaimon veli Johan Sigfredsson Karhia, vaimon veljenpoika Henrich Johansson Karhia, vaimon edellinen mies Johan Simonsson ja Håkanin poikapuoli Jakob Johansson Judees. Toisaalta samaisesta kortistosta löytyy tieto, että Johan Sigfredsson Karhian leski Anna Catharina Johansdotter avioitui Kokemäen lukkarinpojan Daniel Larssonin kanssa vuoteen 1680 mennessä.)

Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poikia ovat Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä sekä Kokemäen Paistilan Köönikän isäntä Matts Simonsson
2) poika Matts Henrichsson, jonka poika Henrich Mattsson myi tilan

Thomas Simonssonin ”veljenpoika” Jacob Hindersson Keskipere, jonka mainitaan olleen Lammaisista sekä vuonna 1722 että 1724, lienee Keskipereen isäntä, joka haudattiin Ulvilan seurakunnassa 1.9.1737 [Hiski, Ulvilan rk 1725-31 s. 27, rk 1732-37 s. 40]. Hänen isännöintinsä on alkanut vuonna 1700 ja vaimo Maria mainitaan vuodesta 1703 [SAY]. Tämä tarkoittaa, että hän on samaa ikäluokkaa Thomasin kanssa, eli hänen isänsä pitäisi olla ”veljeään” parikymmentä vuotta vanhempi. Ei mahdotonta, mutta sukulaisuussuhteiden ilmoitukset vuoden 1722 käräjäjutussa asettuvat jo melko epäluotettavaan valoon. Toisaalta vaihtoehtoiset isä-ehdokkaat eli Thomasin äidinisä Henrich ja tämän pojanpoika ovat myös väärää ikäluokkaa. Mahdollista on myös sukulaisuus äidin kautta. (Pieniä lisätietoja Orpanan jutusta: Jaakko oli ~1701 perintötalonpoika ja vielä naimaton.)

Välikäräjillä 1724 ei mainita vuoden 1722 ”veljenlapsi” Walborg Mattsdotteria Levanpellosta ollenkaan. Saman vuoden kesäkäräjillä Levanpellon Johan Andersson nostaa vaimonsa Walborg Mattsdotterin puolesta kanteen Laihian Thomas Simonssonia vastaan [Kokemäen kesäkäräjät 1724 (573v-, Kansallisarkisto)] peräten osuutta Keisarista. Ymmärtääkseni jutussa todetaan, ettei oikeuksia herätty valvomaan ajoissa eli lähes varmasti kyse on samasta naisesta molemmissa jutuissa. (Ulvilan Levanpellon Äijälästä on kastettu Johan Andersson Äijälälle ja Walborg Matzdotterille lapsia 1726, 1729, 1730, 1733. Äijälästä on haudattu leski Walborg Mattsdotter, kuollut 24.4.1763 76-vuotiaana [Hiski]. Kuoliniän mukaan Walborg oli syntynyt ~1687 eli synnyttänyt vielä 46-vuotiaana?)

Vuoden 1722 jutun mukaan Walborg olisi Matts Simonssonin tytär. Kun Mattsin osuus tuli huomioitua välikäräjillä, miksi hänen tyttärensä asiaa ajettaisiin saman perinnön suhteen seuraavilla käräjillä? Vuoden 1724 jutun mukaan Keisarin myyjä Henrich Mattsson on Johan Anderssonin lanko eli Henrich Walborgin veli. Näin hän on Thomasille kaukaisempi sukulainen ja helpommin unohdettavissa?

Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poikia ovat
a) Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä sekä
b) Kokemäen Paistilan Köönikän isäntä Matts Simonsson
2) poika Matts Henrichsson, jonka
a) poika Henrich Mattsson myi tilan
b) tytär Walborg Mattsdotter oli naimisissa Ulvilan Levanpellon Äijälän isännän Johan Anderssonin kanssa
3) lapsi (?), jolla
a) lapsi(?) Jacob Hindersson, Lammaisten Keskipereen isäntä

Tässä kuviossa vuoden 1722 käräjien sukulaisuussuhteet olisivat korjattuina siis: Thomas Simonsson ajoi _äitinsä_ veljien (?) lasten asiaa, kun Keisarin tilan oli myynyt _äidin_ veljen poika.

Välikäräjillä 1724 tehty sopimus jätti Keisarin Hans Spårelle. Hänen hallinnassaan se mainitaan ainakin vuonna 1725 [Kokemäen talvikäräjät 1725 (89v, Kansallisarkisto), Kokemäen syyskäräjät 1725 (589v)]. Seuraavassa löytyneessä Keisari-jutussa vuodelta 1727 [Kokemäen talvikäräjät 1727 (137v-, Kansallisarkisto)] ymmärtääkseni mainitaan uuden isännän Henrik Simonssonin ostaneen tilan. Samoilla käräjillä paljastuu, että hänen vaimonsa veli on kruununtalonpoika Johan Mickelsson Kokemäen Sonnilan Setälästä [Kokemäen talvikäräjät 6-9/2 1727 (147-147v, Kansallisarkisto)].

Henrik Simonssonin sukulaisista taas ei toistaiseksi näkynyt viitteitä. Nimeä ei mainita välikäräjien 1724 sopimuksen allekirjoituksissa eli vaikuttaa epätodenäköiseltä, että hän kuuluisi Laihian Isotalon veljeksiin.

Jatko?

Toivon edelleen, että joku itseäni taitavampi innostuisi tarkastelemaan käräjiä joko mikrofilmeiltä tai kuvistani (http://picasaweb.google.co.uk/Kaisa667/Keisari2 http://picasaweb.google.co.uk/Kaisa667/Keisari ). Itseni pitäisi palata Tuokko-laatikolle hakemaan uudelleen Keisari-kortit käsiini, merkitä muistiin tuomiokirjaviitteet ja yrittää sitten saada tolkkua 1600-luvun käräjistä, joilla Keisarin sukuoikeuksia on myöskin käsitelty

Paikkausta

Eilinen Keisari-posti oli lyhennelmä pidemmästä tekstistä, joten siitä puuttui jotain olennaista eli tutkimuskysymys: Onko isovihan jälkeinen Keisarin isäntä sukua a) edellisille isännille b) Setälän talolle c) Euran Laihian kylän Isotalon väelle? Jos on niin mitä.

Kirjassani Mikvalaksi ja Martinsuoksi olin näköjään huitaissut Keisari-kysymystä todella kevyellä kädellä. Avatessani kirjan eilen sain huomata, että olin merkinnyt Henrik Simonssonille syntymäajaksi jokseenkin saman vuoden kuin ensimmäiselle lapselleen... jäänyt joku(nen) tarkistuskierros tekemättä.

Kouraisu Keisaria

Viime marraskuussa poimin tuomiokirjakortistosta Harjavallan Torttilan Keisarin sukulaisuussuhteita ja taisin nopeasti tarkistaa, etteivät ne auttaneet muutama vuosi sitten SatakuntalaisSuvut-ryhmässä käytyä keskustelua. Jossain Ylioppilasmatrikkelihaussa bongasin Keisarista lähteneen ylioppilaan ja aihe palasi mieleen. Lauantaiaktiviteetin (neuvontavuoro SSS:n kirjastolla) ympärillä ehdin kelata muutaman mikrofilmirullan ja löysin 4 käräjäjuttua - mahdollisesti - selventämään tilannetta.

Otin mikrofilmilukulaitteesta käsivaralta kuvia, joita toivottavasti joku osaa tulkita paremmin kuin minä.

1. Kokemäen kesäkäräjät 11-12/7 1721 (f71-71v, Kansallisarkisto): Hans Spåre osti Keisarin tilan Henrich Mattssonilta 5.3.1721 päivätyllä kauppakirjalla

2. Kokemäen talvikäräjät 1722 (476-, Kansallisarkisto): Thomas Simonsson Laihian kylästä Euran pitäjästä omasta ja veljensä lapsen/lasten Jacob Hinderssonin (Lammaisista) ja Walborg Mattsdotterin (Levanpellosta) puolesta kyseenalaisti veljensä pojan Henrich Mattsonin ja Hans Spåren välisen Keisarin kaupan

3. Kokemäen kesäkäräjät 1724 (573v-, Kansallisarkisto): Johan Andersson Levanpellon kylästä Ulvilasta nostaa kanteen vastaan Thomas Simonssonia (Laihian kylästä Euran pitäjästä) vastaan. Vaimo (?) Walborg Mattsdotter. Kantajan lanko Henrich Mattsson myynyt Keisarin tilan Hans Spårelle. (Kalevi Salmen sisällysluettelotulkinnan mukaan kyseessä Keisarin talon perinnönjako. Hiski: Ulvilan Levanpellossa kastettu Johan Andersson Äijälälle ja Walborg Matzdotterille lapsia 1726, 1729, 1730, 1733. Äijälästä haudattu leski Walborg Mattsdotter, kuollut 24.4.1763 76-vuotiaana.)

4. Kokemäen talvikäräjät 6-9/2 1727 (147-147v, Kansallisarkisto) : Torttilan Keisarin rusthollari Henrich Simonsson nostaa kanteen lankoaan – kruununtalonpoika Johan Mickelsson Sonnilan Setälästä - vastaan. Jälkimmäisen äiti Lisa Thomasdotter. Riita koskee sotilasta.

Kevennykseksi: Keisari-haut löysivät Orpanassa julkaistun jutun, jossa kerrotaan että

"Inspehtori Giers kutsui todistajakseen isäntä Matti Heikinpoika Keisarin Torttilan kylästä. Elisabet Jordan pystyi kuitenkin osoittamaan, että Matti Heikinpoika oli hänelle vihamielinen todistaja, joten tämä katsottiin jääviksi. Matti Heikinpojalla ja Elisabet Jordanin isällä oli ollut jokin aika sitten riitaa ja epäsopua Erich Callia -nimisen kappalaisen häissä Kurjalan [p.o. Purjalan?] rusthollissa. Lisäksi Matilla ja luutnantskan miesvainajalla oli ollut eräissä toisissa häissä kolme tai neljä vuotta sitten riitaa, jolloin luutnantti oli lyönyt Mattia hävyttömyyden vuoksi korvalle niin, että tältä oli pudonnut myssy päästä. Matti ja Blåfield-vainaja olivat olleet riidoissa myös metsänhakkuiden vuoksi. ”

Kuinka Hellman’ista tuli satavuotias

Porin vaivaishuoneessa pidettiin juhlia 20.11.1887 kaupungin vanhimman asukkaan Gustaf Fredrik Hellmanin täyttäessä sata vuotta. Juotiin viinilasi ja kahvia, annettiin keräyslahja 121 markkaa, kuunneltiin Hellmanin muisteluita vanhoista ajoista. Lopuksi päivänsankarista otettiin valokuva, josta kaupunkilaiset saisivat ostaa kopioita.

Joitakin ikätovereita oli kuitenkin elossa ja he esittivät juhlien yhteydessä epäilynsä Hellmanin iästä. Hellman oli muuttanut Poriin Kokemäeltä vuoteen 1825 mennessä ja syntymäaika Porin kirjoissa oli ollut sittemmin vuosi 1787. Mutta kun tilattiin papintodistus Kokemäeltä, selvisi että Gustaf Fredrik oli syntynyt Pumpulan kylässä 23.11.1803 suutari Johan Hellmanin ja Maria Mattsdotterin pojaksi.

Sukututkijoille tämän kaltaiset erheet ovat valitettavan tuttuja, mutta että 60 vuoden aikana ei tullut kertakaan esille ylimääräiset 16 vuotta kirjanpidossa…

Alkuperäinen syntymäpäiväuutinen kerrottiin ainakin seuraavissa lehdissä: Turun lehti 22.11.1887, Helsingfors Dagblad 22.11.1887, Folkvännen 22.11.1887, Nya Pressen 22.11.1887, Lounas 23.11.1887, Björneborgs Tidning 23.11.1887, Uusi Suometar 27.11.1887, Ilmarinen 29.11.1887, Aamulehti 29.11.1887, Hämeen Sanomat 29.11.1887, Hämäläinen 30.11.1887, Tampereen sanomat 30.11.1887, Waasan Lehti 30.11.1887, Kansan Lehti 1.12.1887, Keski-Suomi 3.12.1887, Kokkolan Lehti 5.12.1887

Uutinen erehdyksestä ainakin seuraavissa lehdissä: Satakunta 30.11.1887, Turun Lehti 6.12.1887, Aamulehti 6.12.1887, Lounas 7.12.1887, Keski-Suomi 7.12.1887, Kansan Lehti 8.12.1887, Tampereen Sanomat 9.12.1887, Lounas 10.12.1887, Satakunta 10.12.1887

Gustaf Fredrik Hellman kuoli Porissa ”vanhuuteen” jo 19.9.1888 (Hiski).

Sanomalehtitietojen mukaan Hellmanilla oli yksi poika ja kolme pojanpoikaa. Gustaf Fredrikin lapsia löytyy Porista (Hiski):

• Amanda s. 18.3.1855 (Kopparsl: ges: Gustaf Fredrik Hellman + Förel brud Carolina Gustava Olin 24 år – vihitty 3.6.1855)
• Gustaf Wilhelm s. 5.1.1858 (Kopparsl: Gesäll G: F: Hellman + Modr: Carolina 26)
• Fredrik Julius s. 14.8.1864 (Mek:v: arbet: Gustaf Fredrik Hellman + h:u Karolina 33)
• Viktor Edvard s. 12.1.1867 (Kopparslag: gesällen Gustaf Fredrik Hellman + hustru Gustava Karolina Olin 35)
• Dagmar Gustava s. 26.9.1873 (Arbetare vid Mekaniska Verkstaden Gustaf Fredrik Hellman + hustru Karolina Gustava Olin 41)

Gustaf Fredrik Hellmanin omina kummeina olivat Pumpulan Hiivolan talolliset ja sisaruksetkin syntyivät Pumpulan kylässä. Isä Johan meni sieltä vielä toisiin naimisiin vuonna 1841 (Hiski).

Tilamatrikkeli (http://sukutilat.sarka.fi/) toteaa Hiivolasta:” Omistaja v:sta 1917 tehtailija Artturi Hellman (puolisonsa v:sta 1893 Hilma, o.s. Kuusiainen, kuollut 1929). Sitä ennen kuulunut Hiivolan suvulle niin kauan kuin tilan historiaa tunnetaan.” eli taitaa olla ihan toisia Hellmaneja. Kokemäki-seuran valokuvakokoelmassa on kuva Hiivolan talosta Pumpulan kylässä ja suluissa todetaan ”Hellemaa, ent. Hellman”.

Linkkiretki pohjoiseen

"Utsigt af Olhava i Ijo Socken Uleåborgs Län coh Finland" vuodelta 1800, Muisti-tietokannasta

Haluaisitko kierrellä virtuaalisesti Oulun keskustassa vuonna 1822? Ilmainen, peruskoululaisille suunnattu peli lupaa tähän mahdollisuuden. (En ole testannut)

Oulun arkki sisältää joukon digitoituja kirjoja. Suku- ja henkilöhistoriallista tutkimusta auttavat mm. osoitekalenterit osiossa Historia.

Kirjastojen tuotoksia on myös KirjastoVirma , joka esittelee monipuolisesti pohjoispohjalaista kulttuuria ja perinnettä. Mukana myös henkilöhistoriaa ja kävelykierros vanhassa Raahessa.

Hieman toiselta suunnalta eli Kajaanista löytyi hieno sivusto: Lina Rislachin päiväkirja 1852-1853. Päiväkirjan suomennetun tekstin lisänä on muuta henkilöhistoriaa.

Brooklyn 1942

Kertaalleen mainitsemastani USA:n kongressin kirjaston valokuvakokoelmasta löytyy varsinainen kuvakavalkaadi luutnantti Palmrosen kotilomasta. Kuvissa hän tervehtii äitiään, tarjoaa limsat sisarenpojalleen ja kahdelle serkulleen sekä nauttii perheillan vanhempiensa, sisarensa sekä tämän aviomiehen ja pojan kanssa. Kuvateksteissä mainitaan, että luutnantin vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. (Klikkaamalla kuvan saa suurempaan näkymään.)

Pienellä hakemisella väestönlaskennoista löytyi kuviin sopiva perhe. Kuvatekstissä oli sanottu, että perheen isä oli rakennusurakoitsija ja lisäksi lakimies. Tässä oli ilmeisesti sekaannus, sillä ehdokasperheeni isä on rakennusurakoitsija ja poika suorittanut oikeustieteen opinnot.

Johan Hjalmar Palmroos syntyi Helsingissä 9.8.1885 sorvarinsälli Johan Gustaf Palmroosin ja hänen 24-vuotiaan vaimonsa Ida Lovisa o.s. Dorén pojaksi. Johan Hjalmar saapui Amerikkaan vuoden 1903 paikkeilla ja avioitui 7.10.1904 Dagmar Wainion kanssa. Dagmar oli syntynyt vuoden 1889 paikkeilla Suomessa, mutta oli muuttanut jo pikkutyttönä Atlantin toiselle puolelle.

Perheeseen syntyi isänsä mukaan nimetty Hjalmar J noin vuonna 1905. Tämä kuoli 17.7.1912. Vuoden 1907 paikkeilla syntynyt tytär sai nimen Dorothy ja 14.7.1909 syntynyt poika nimen Richard Albert. Tästä tuli myöhemmin lakimies. Richard värväytyi armeijaan 13.1.1941.

Isä John Hjalmar tuli jäämään eikä käymään, hän otti USA:n kansalaisuuden vuonna 1912. Taloudellisesti meni vuonna 1930 ainakin niin hyvin, että oli varaa vaimon kanssa risteillä Bermudalle ja takaisin.

Lähteet:
Helsingin kastettujen lista
New York Times 11.5.1933 "BAR TEST PASSED BY 645 STUDENTS"
New York Times 16.7.1939 "List of New Committees Named by County Bar "
Avioliittohakemisto http://www.germangenealogygroup.com/NYCmarriageresults.asp
Kansalaisuushakemisto http://www.germangenealogygroup.com/EDNresults.ASP

Ancestry.com:
- Vuoden 1910 väestölaskenta (Census Place: Brooklyn Ward 8, Kings, New York; Roll: T624_958; Page: 26A; Enumeration District: 138; Image: 743.)
- Vuoden 1920 väestölaskenta (Census Place: Brooklyn Assembly District 9, Kings, New York; Roll: T625_1158; Page: 1A; Enumeration District: 533; Image: 932. )
- Vuoden 1930 väestölaskenta (Census Place: Brooklyn, Kings, New York; Roll: 1509; Page: 5A; Enumeration District: 1156; Image: 1041.0.)
- I maailmansodan kutsuntakortit (Registration Location: Kings County, New York; Roll: 1754310; Draft Board: 42.)
- II maailmansodan kutsuntakortit, 1942 (Roll: WW2_2370329; Local board: Kings , New York.)
- USA:n armeijan värväystiedot 1938-1946
- Veteraanien hautaustiedot
- New Yorkin matkustajaluettelot