Ester Soinin kirjoituksista

Ester Soinista (1901-1978) löytyy tätä kirjoittaessani hyvin niukasti tietoa verkosta. Geni-profiilissaan on syntymä- ja kuolintiedon lisäksi vain valokuva. Sekä linkittymisensä äitinsä isän sukuun. Tästä äidinisästä Soinin kirjoittamaa julkaisematonta tekstiä on Heikki Koskela käyttänyt blogitekstinsä Jonatan Johanssonin viimeiset vuodet lähteenä.

Digitoiduista lehdistä selviää, että Soini on aloittanut opintonsa Helsingin yliopistossa viimeistään vuonna 1920 ja valmistunut maisteriksi vuoden 1925 paikkeilla. Kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin Alavuden 5-luokkaisen keskikoulun suomenkielen ja historian opettajaksi. Suomen opinnoista kielii Virittäjässä julkaisemansa artikkeli, mutta historia tuntuu olleen rakkaampi aine. Ylioppilaana Soini piti vuonna 1923 esitelmän Historiallisen yhdistyksen kokouksessa historiallisista henkilökuvista Cygnaeuksen teoksissa.

Historiallisia ovat myös yleisaikakauslehdissä julkaistut artikkelinsa, joiden takia aloin sukutaustaansa selvittelemään.

Kotiliedessä 7/1925 artikkelin Pappilan vanha mamseli sanotaan perustuvan "Suomen erään vanhimman ja kaikkein tunnetuimman pappissuvun muistiinpanoihin". Päähenkilö on nimeltään Marie ja hänestä on valokuva, joten hän on elänyt vielä 1800-luvun loppupuolella, mihin viittaa myös muistitiedon käyttö.

Pieni tapahtuma Marien nuoruudenpäiviltä kuvaa oivallisesti hänen ripeää luonnettaan. Ollessaan vierailulla eräässä tuttavaperheessä hän muutamana talvi-iltana huomasi suden juosta jolkuttelevan pihamaan poikki. Peloton tyttö syöksähtää sisään, sieppaa seinältä metsästyspyssyn ja lähtee yksinään juoksemaan hukan jäljissä. Ilman saalista hänen kuitenkin kerrotaan retkeltään palanneen.

Nuorempi sukulainen menee papin kanssa naimisiin ja muuttaa Pohjanmaalle, jonne lähtee myös Marie. Hypoteesi: pappi on Jonatan Johansson. Alajärven rippikirjassa 1874-83 s. 267 on "lisäsukulaisina" Johanssonin äiti ja kolme nuorempaa sisarusta sekä vallesmannin leski Lovisa Bergman (o.s. Tidström, 1799 Eckerö) ja Maria Ekvall s. 11.4.1812 Eckerö. Lovisa Bergman on Johanssonin anoppi. Maria Ekvallin isä Daniel oli naimisissa Lovisan äidin kanssa. Tämä stemmaa artikkeliin, jossa

Marie mamseli kertoi myös perhemuistoja Suomen sodan ajoilta, varsinkin äitinsä ensimmäisen miehen, kuuntelevien nuorten äidinäidin isän, kamalasta kohtalosta. Tämä oli ollut pappina Ahvenanmaan saaristossa ja tavalla tai toisella suututtanut venäläiset, niin että he kiduttivat hänet kuoliaaksi. Mutta tarina tiesi vielä kertoa jalosta Kulnevista, joka pelasti lesken ja lapset enemmästä väkivallasta ja majaili pitkän aikaa isättömäksi tehdyssä kodissa.

Kotiliedessä 23/1925 ilmestyi Soinin artikkeli Ensimmäinen saarna, jossa ylioppilas tulee pitämään saarnan kotikirkossaan, jossa isänsä on pappina. Päähenkilö "oli sillä kertaa vanhan pappilan suuren poikaparven nuoremmasta päästä. Olkoon hän tässä nimeltään vaikka Benjamin, koskapa useimmilla veljeksistä oli raamatulliset nimet." Veljessarjaksi sopisi mainiosti Gustaf Johanssonin pojat, joiden joukkoon kuuluu edellä mainittu Jonatan.

Jouluillassa 1926 on Soinin artikkeli Papillinen korvapuusti. Se sijoittuu aikaan, jolloin Pohjanmaalla "Rippikoulupoika, joka huonon lukutaidon vuoksi ei ollut »päässyt edes», ampui kostoksi kirkkoherran tämän istuessa pappilan portailla iltapiippuaan poltellen." Kertomuksen päähenkilö lähtee armovuodensaarnajaksi seurakuntaan ja laittaa häjyjä järjestykseen. Varmaankin joku Johanssoneista kyseessä.

Jouluilla 1927 kertomus Rippi ei sisällä ilmeistä yhteyttä Soinin sukuun. Mutta Kotiliedessä 2/1927 ilmestynyt Koululaiselämää seitsemänkymmentä vuotta sitten kertoo pappilan pojista, jotka lähtivät kouluun Uuteenkaarlepyyhyn Krimin sodan aikaan (kuvitukset lainattu tästä). Tuolloin Gustaf Johansson oli Vimpelin kappalainen ja poikansa oikeassa iässä, joten eiköhän tässäkin ammeneta sukumuistiinpanoista, jotka toivottavasti ovat edelleen tallessa.