Matti-Taskula selventää nykyaikaiselle ihmiselle vieraita kohteliaisuussanoja Uudessa Tasku-Matissa 1-2/1902.
On nähkääs tapana täällä Suomessa kutsua sivistyneitä ja hienon näköisiä naisia ruotsalaisella sanalla: fröken, joka suomeksi merkkitsee niin paljon kuin: röökynä, röökkynä, ryökkynä, fröökinä eli fryökkynä.
Tätä nimeä saa vaan kantaa hattupäinen nainen, joka osaa vähän venskaa ja osaa olla ulkonaisesti ylpeä. Nainen semmoinen, joka osaa hyvin teeskennellä.
Toinen nimi, jolla naista naiseksi kutsutaan on: neitsyt, eli niinkuin ruotsalainen sanoo: jungfru. Tämä sana vapaasti suomennettuna merkitsee: kanervarouva, tahi, jos otaksumme että se on kotoisin engelskasta, niin merkitsee se: nuorirouva. Mutta sen yhteiskunnallinen merkitys on aivan toinen. Jungfru merkitsee jotakin yksinkertaista, alhaista ja köyhää.
On toinenkin sana jota ruotsinkieliset aikoinan käyttivät, nimittäin: mamseli. Nykyjään ei tätä sanaa enää lainkaan käytetä, vaan ovat sanat fröökinä ja jungfru valloittaneet koko mamselin viran. Eniten kuitenkin fröökinä.
Mamseleiksi kutsuttiin ennen semmoisia naisia, jotka eivät olleet talonpoikaisesta kansasta eikä työväestöstä, mutta eivät kuitenkaan olleet aatelisneitejä. Tämä väliaste oli monelle sangen kiusallinen erittäinkin sen takia että eräitä naisia poikkeuksetta kutsuttiin mamseleiksi. Nyt ovat ne samat eräät naiset omanneet itselleen fröökinän nimen, niin että jos joku nainen tahtoo kunniallisesta käydä, niin on paras kun hän kutsuu itseään: jungfru, joka suomeksi merkitsee neitsyt.
Kaikki jotka suomea ymmärtäävät, tietäävät kyllä mitä tarkoitetaan, kun sanotaan jotakin naista neitseeksi. Sehän on koskemattomuuden ja viattomuuden "symbooli". Neitseeksi, (neitsy), ei siis voida kutsua naista semmoista, joka on Ruotsista tullut, tahi semmoista, joka Savosta kotosin on ja joka miehestä paljon tietää. Nämä naiset tämmöiset ovatkin jo kauniin kielemme pilanneet semmoisella rumalla sanalla kuin: neiti, (neitsy). Ne viisastelijat, jotka sen sanan ovat keksineet, olivat tietysti semmoisia, jotka eivät olleet naimisissa, eivätkä enää olleet neitseitä, sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan tahtoivat kuitenkin olla jotakin hienon tapaista ja keksivät siis tuon teeskentelevän nimityksen: neiti.
Neitsyt-sana, on monin kerroin kauniimpi, kuin neiti, tahi joku muunnos vieraskielisistä. Samoin myöskin ruotsinkielinen sana: jungfru. Nämä kaksi sanaa ne ovat, jotka vielä tarkoitukseltaan ovat puhtaita, eikä niiden käyttämisestä tarvitse hävetä. Neitsyt ja jungfru merkitsee puhdasta, viatonta, neitseellistä, — semmoista, joka ei miehestä mitään tiedä. Neiti, mamseli ja fröökinä taasen merkitsee semmoista naista, joka joko on vähäsen — tietysti fuskaten — tahi oikein ammatintapaisesti — miehen tuntemusta tunnustellut.
Nainnut nainen, joka kaikkien tieten elelee miehensä kanssa on myöskin erilaisten nimitysten alainen. Jos hän on hieno ja rikas, on hän kohta rouva, jos taasen vähän köyhempi, on hän madammi, tahi -ska, -skä, riippuen siitä mikä nimi miehellä on. Esim.: Johansonska, Miettiskä, Sjöbergska, Huttuska, Silfverpoppelska, Krauseska j. n. e.
Ei siis löydy mitään vakituista säännön mukaista sanaa, jonka nojalla naista voisi kutsua ainoastaan naiseksi, tarvitsematta vaivata ajatuksiaan naisen suhteesta mieheen, sekä hänen yhteiskunnallisesta asemastaan. Sekä suomen että ruotsinkieli on tässä suhteessa köyhä. Ei edes lainaamalla ole saatu sopivaa sanaa näin tärkeässä kielitieteellisessä kohdassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti