Ripaus ruotusotilaista

(Kuva on Kilan rälssitilan sivuilta. Esittää ruotusotilasta torppansa edessä)

Ruotusotilaita ei omaan tutkimukseeni ole siunautunut yhtään kappaletta. Anneli Mäkelä-Alitalo toteaa rohkaisevasti (Vanhat Käsialat. Avain Ruotsin ajan asiakirjoihin. 2004 s.164-166) ”Kokenut sukututkija vetää syvään henkeä törmätessään rippi- ja historiakirjoissa ruotusotamieheen, koska hän tietää tämän syntyperän selvittämisen usein ongelmalliseksi.”

Konkretiaa koitokseen tarjoaa Heikki Vuorimiehen artikkeli Mistä ruotusotilaat olivat kotoisin? Keskisuomalaisten ruotusotamiesten syntyperän selvittäminen kirkollisten asiakirjojen avulla (Kirjassa Kirkonkirjat paikallisyhteisön kuvaajina. Jyväskylän historiallinen arkisto 2. 1996 s. 251-277). Seurakunnasta (Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä) riippuen hän on päässyt perille 25-57% sotilaasta.

Jari Niemelä oli päässyt satakuntalaisessa aineistossa (Eurajoki, Ikaalinen, Loimaa; 1776-1809 palveluksessa olleet korpraalit, sotamiehet, rakuunat ja varamiehet) 50,5%:iin (viittaus kirjaan Tuntematon ruotusotilas. Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Historiallisia tutkimuksia 157. 1990). Vuorimiehen artikkelin mukaan Niemelän elämänkertakortisto on talletettu Turun yliopiston historian laitokselle.

Vuorimiehen vinkkejä:

• sotilasrullissa tietoja iästä ja syntymäpaikasta, hyppäys oikeaan henkilöön kirkonkirjoissa mahdollinen ainoastaan harvinaisten nimien ollessa kyseessä
• rippikirjassa voi olla lähtökodissa merkintä sotilaaksi siirtymisestä
• rippikirjassa voi näkyä sotilaan patronyymi
• rippikirjassa voi näkyä sotilaan leskiäiti tms. sukulainen
• lastenkirjassa (rippikoulu suorittamatta) voi olla lähtökodissa merkintä sotilaaksi siirtymisestä
• muuttaneiden luettelot ja muuttokirjat
• Laukaan historiakirjoissa merkitty vanhemmat myös vihki- ja hautausmerkintöihin (eli kannatta katsoa myös alkuperäistä mallia, eikä tyytyä ainoastaan mustiin kirjoihin / Hiskiin)
• Jo naimisissa olevien sotilaiden kohdalla pääsee hakemaan vihkipaikkaa ja mahdollisesti myös ensimmäisten lasten kastepaikkaa ja pääsee näin ajassa taaksepäin.

Vuorimies summeeraa: ”Todennäköisyys sille, että sotilaan alkuperä jää selvittämättä on suurin silloin, kun sotilas on astunut palvelukseen naimattomana renkipoikana, esiintyy kirkonkirjoissa ainoastaan etu- ja patronyyminimillä, omaa tavanomaisen nimiyhdistelmän eikä asuta torpassaan ketään lähiomaista.”