Lähtiessäni Oulun Turkansaaresta olin taas kuningasparin kesän 1802 reitillä. Noin niin kuin suunnilleen. Yritin erityisesti seuraavana päivänä seurata rantatien merkkejä, mutta historiallisuus oli useimmiten kaukana.
Ja kaukana oli rantakin, kun kerran maankohoama-alueella ollaan. Yövyin Liminganlahdella, jonka luontopolulle oli erillisenä, lukiolaisten tekemänä, sarjana asetettu merkkejä rannan sijainnista joinakin merkkivuosina. Lähteissäni hotellilta lintutornille tuli vastaan 1917 ja vettä näkyi vasta paljon myöhemmin. Lähtiessäni hotellilta pois ohitin ensin 1809 kyltin ja sitten vuoden 1650.
Aamun ohjelma oli kiireetön, joten kun Siikajoella näin viitan Suomen sodan muistomerkistä käännyin tutustuakseni. Pysäköidessäni olin yksin, mutta lyhyehkön pysäykseni aikana paikalle tuli kolme muuta seuruetta eli vetovoimainen kohde.
Siikajoen taistelun kuvauksen
ja varsinaisen muistomerkin
lisäksi ihailtavissa oli Siikajoen vuonna 1701 rakennettu kirkko.
Kiinnostuneet (kuten minä) saattoivat myös lukea Siikajoen kotiseutupolun joitakin kylttejä. Lautturista kertovasta selvisi, että "Perimätiedon mukaan Aleksanteri I oli matkannut syksyllä 1819 seurueineen tästä kulkiessaan Raaheen." Arvatkaapas oliko sanaakaan Kustaa IV Aadolfin matkasta samaa reittiä? No ei tietenkään.
Juuri ennen kuin saavuin Raaheen söin eväitä ruokakaupan parkkipaikalla ja satuin huomaamaan tien toisella puolen kiven, jossa oli kyltti. Kävin tarkastamassa enkä suuresti yllättynyt, että liittyi Suomen sotaan.
Raahessa oli kaupungin perustajaa Pehr Brahea juhlistavien Pekan päivien viimeinen päivä ja siksi Raahen museon 7 kohteesta peräti 4 auki. Näistä huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti