Juusteenien Viipuri

Vanhasta käsikirjoituksestani: "Mustainveljesten (dominikaanit) luostari nousi ensin puisena, sitten kivisenä Viipurinniemen eteläpuolelle lähelle myöhemmin rakennettua kaupungin muuria. Etäisyys muurin ja luostarikirkon välillä oli niin pieni että yksi muurin torneista, Raatitorni, palveli sadat vuodet kirkon kellotapulina. Mustainveljesten luostarin lähellä omisti kivitalon porvari Pietari Juusten. Hän omisti lisäksi Viipurin pitäjässä sijainneen Juustilan tilan. Pietari Juusten tunnettiin Viipurissa 1520-luvulla mm. linnan luottamusmiehenä. Hänen kolmesta pojastaan kaksi toimivat kirkon palveluksessa ja yksi jatkoi kauppiaana ja mainitaan aikanaan Viipurin raatimiehenä."

Mervi Suhosen artikkeli Arkeologen och Mikael Olofsson Agricola i Viborg (Finskt museum 2008 s. 95-115) voisi tarjota lisätietoa? Siitä opin, että...

... Dominikaanien pitkä kivikirkko Munkkiportin lähellä on tänä päivänä raunio. Kivilaatta, joka kertoo kirkonvalmistumisvuoden on yksi harvoista muinaismuistoista Viipurissa, joka voidaan varmuudella yhdistää dominikaaneihin. Luostarin rakennusten sijaintia ei tunneta, mutta niiden voi arvella olevan tiilisiä, sillä munkeilla oli tiiliruukki Papulassa. Fransiskaanien kivikirkko oli Karjaportin luona. Siitä oli purettu materiaalia muuhun käyttöön jo 1500-luvun puoliväliin mennessä eikä rakennus ollut uskonpuhdistuksen ja munkkien lähdön jälkeen kirkkona. Dominikaanien kirkko otettiin luterilaisen kirkon käyttöön 1570-luvulla.

... Tuomiokirkossa oli ainakin neljä sivualttaria, mahdollisesti enemmänkin. Tuomiokirkkoon haudattuja on turha etsiä. Kirkko on myllätty 1500-luvun jälkeen moneen otteeseen. Kirkko on tänä päivänä raunio. (Suhonen epäilee Paavali Juusteenin henkilökohtaisten intressien olleen yksi syys sille ettei Agricola saanut hautamuistomerkkiä.)

... Viipurissa on säilynyt 1500-luvun alun kulttuurikerrosta. Kaupungissa on tehty pelastuskaivauksia lähes joka kesä niin, että löydettyä materiaalia ei ole ehditty kunnolla analysoida. Kaikkiaan Viipurissa on tehty kuitenkin paljon vähemmän arkeologista tutkimusta kuin Turussa. Viipurin kauppatoria ei ole kaivettu mistään kohtaa. Sen läheltä on löydetty 1500-luvun alun puurakennuksen alle tai viereen kätketyt 2500 hopearahaa metallipadassa.

... 1500-luvulta on löytynyt jäänteitä muodikkaasta pukeutumisesta, kotien ja käsityöläisten esineitä, seiniä, lattioita, katuja kattaneita lankkuja ja rännejä. Keramiikkaa, nahkaa ja rautaesineitä.

... Keskiajan Viipurista ei ole yhtään karttaa. Aikaisin tunnettu maamittaus on vuodelta 1639. Viipurin linnan ulkonäöstä, kuten tornien lukumäärästä, keskiajalla ei ole tietoa. Agricolan aikaan torneja oli enemmän kuin nykyiset kaksi.

... Pitkä silta Siikaniemestä kaupunkiin mainitaan ensimmäisen kerran 1563. Sitä ennen kuljettiin Suurelta rantatieltä kaupunkiin todennäköisesti linnan ja rannan väliin jäänyttä tietä myöden. Ajan sillat olivat strategisista syistä varmaankin puisia.

... Kun Erik Pommerilainen antoi Viipurille kaupunkioikeudet 1403, kauppasatamaa ympäröi vain lautaita tai maavalli. Kaupunginmuurin tiedetään kaivanneen korjausta 1500-luvun alussa. Raatitornin ympäristöstä on löytynyt palokerroksia, jotka voivat olla peräisin syksyn 1495 tapahtumista.

... Turun kaivausten perusteella 1300-luvun pirteistä kehittyi 1400-luvulla paripirttejä. 1500-luvulla vaihdettiin pergamentti ikkunalasiin ja jotkut talot varustettiin jo kaakeliuunein. Turussa rakennettiin ensimmäiset yksityiset kivitalot 1400-luvulla ja näin on voinut olla Viipurissakin. Tai sitten niitä alkoi nousta vasta 1500-luvulla.

(Kuvitukseksi poimittu Viipurin linnan pohjapiirros on Historiallisen arkiston antia.)