Torenbergin porilaisista juurista

Eilisessä kirjoituksessa jätin vuonna 1743 syntyneen Carl Torenbergin syntyperän esittämättä. Porissa 20.8.1743 syntynyt Carl oli avioton lapsi, äitinä Maria Indreen ja isänä Cornet: Carl Vulf.
Maria meni 29.10.1745 naimisiin renki Johan Johanssonin kanssa. Tämä "kehittyi" kastemerkinnöissä "Dr: Joh: Johansson"->"Botsm: Joh: Johansson"->"Slacht: Joh: Tornberg "->"Stacht: Joh: Törnberg" (Hiski). Omaksutun sukunimen valossa Carlille on löytynyt oikea alkuperä.

Tämän Analyysin jälkeen huomasin, että Per Savander on etsinyt vuonna 1997 tietoja Carl Wulffista todeten "min fffmfm var Maria Indrén, en borgardotter från Björneborg, som under Lilla Ofreden flydde till Stockholm och där lyckades bli gravid. I Björneborgs födelsebok anges fadern som "kornetten Carl Wulf" fast han enligt rullorna endast var sergeant vid den tiden. "

Carlin äiti on kuollut 60-vuotiaana 4.6.1782, jolloin Törnbergiä tituleerattiin jo porvariksi. Maria oli siis palannut omaan säätyynsä, sillä hän oli varsin todennäköisesti raatimies Johan Indreenin 2.11.1722 syntynyt Maria-tytär. Tähän viittaa se, että kaikkien hänen lastensa kummit olivat kaupungin kermaa.

Carl lähti siis maailmalle, mitä tapahtui sisaruspuolille? Hiski-arvailuna Hedvig (s. 24.10.1755) meni 4.11.1777 naimisiin porvari Carl Fredrik Polvianderin kanssa ja kuoli 18.4.1792, sisar Anna Lovisa (s. 7.1.1764) meni naimisiin 24.9.1782 perämies Mich: Ramsténin kanssa.

Lisää musiikintekijöitä

Viime viikkoisten kotona viulua soitteleiden jatkeeksi julkisuudessakin esiintynyt Catharina Margareta Torenberg. Hänet kirja Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla esittelee näin:

"s. 16.8.1787 Amsterdam’issa. Vanhemmat: urkuinrakentaja Turussa Carl Torenberg ja Catharina Margareta Krietten. Karin T., Ferling’in oppilas, esiintyi jo syksyllä 1802 julkisesti ja antoi sen jälkeen ajoittain apua konserteissa, säestäen obligativiululla ensi ääntä jossakin kvartetissa j.n.e. Musikaalisen seuran konserteissa hänen hyväkseen talvella 1805 esitti hän erään Rosettin viulukonsertin ja erään Bliesener’in kvarttuorkonsertantin. Mutta sisarensa häissä Strengnäs’issä seuraavana kesänä tutustui hän tulevaan mieheensä kirkkoherra J. Antell’iin ja palasi vasta tämän kuoleman jälkeen Turkuun, jossa hän kuoli 51.1.1866 [sic]. Miehensä, yhden poikansa ja seurakunnan urkuinsoittajan kanssa muodosti hän jouhikvartetin kodissaan ja soitti vielä 77 vuoden vanhana pianonsäestyksellä viuluaan, joka alkujaan oli ruhtinaallinen lahja hänen isälleen ja jonka nyt omistaa hänen sisarenpoikansa, rovasti Abel Nyblom [p.o. Nyholm] Virroilla. "

Todelliseksi kuolinpäiväksi kertoo Åbo Underrättelser 15.02.1866 kuolinilmoituksessaan 31.1. Suremaan jäi 9 lasta, 2 lapsipuolta, 2 vävyä, 4 miniää, 30 lastenlasta, 7 lapsenlapsenlasta sekä paljon muita sukulaisia ja ystäviä. Åbo Underrättelser mainitsee Catharinan myös artikkelissaan Musiken i Finland i fordna dagar (6.10.1854). Muitakin mainintoja löytyy ja Juha kertoi laajemmin Turun musikaalisesta elämästä blogissaan jokin aika sitten.

Catharinan isä Carl Torenberg oli syntynyt Porissa 20.5.1743. Hän oli sittemmin asunut Ruotsissa 6 vuotta, vuoden Italiassa, 3/4 vuotta Ranskassa, puoli vuotta Espanjassa, 2 vuotta Hollannissa, 3 vuotta "Delminassa" Afrikan rannikolla, 22 vuotta Hollannissa, 19 vuotta Turussa ja kuoli synnyinkaupungissaan 7.10.1812. (Åbo Allmänna Tidning 22.10.1812)

Hiskin mukaan ainoa Porissa vuonna 1743 kastettu Carl syntyi 20.8.1743. Numerot 8 ja 5 ovat voineet jossain vaiheessa sekoittua? Carlin lapsista tunnetaan Catharinan lisäksi poika Johan (s. 9.2.1773 Amsterdam), joka toimi Turun tuomiokirkon urkurina vuodesta 1793 (Åbo Tidningar 9.9.1793 ja ja). Johanna Katarina Thorenberg on SSS:n vuosikirjan artikkelin mukaan syntynyt Amsterdamissa vuonna 1783, joten kuulunee Carlin lapsiin. Johanna Katarina meni naimisiin Turun akatemian tanssimestarin, sittemmin kirjanpainaja J. K. Cedervallerin kanssa. Heidän tyttärensätytär Alexandra Amalia Savander on myös mukana matrikkelissa Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla:

"s. Jaakkimassa 6.1.1830. Vanhemmat: ruununvouti P. G. Savander ja Johanna Katharina Cedervaller. Luki 10 vuotisesta kotiopettajan johdolla 3 vuotta ja sitten ominpäin. Hänen tiedonhaluinen sielunsa halusi työalaa, mutta isän tahto pidätti häntä kotona. Muutamia vuosia tämän kuoleman jälkeen tuli hän sattumalta hoitaneeksi erästä huonoa sairasta, jolloin sinne kutsuttu lääkäri Steven huomasi hänen erinomaiset taipumuksensa sairashoitoon ja kehoitti häntä antautumaan siarasvoimistelun alalle. Keväällä 1862 matkusti hän Pietariin opiskelemaan siellä olevan ruotsalaisen voimistelijan, Bergvist’in johdolla, mutta huomasi pian, ettei hän täällä voinut saada tarpeeksi opetusta, jonka tähden hän syyskesällä samana v. matkusti Tukholmaan ja meni Ling’in laitokseen. 1863 palasi hän Suomeen saatuaan päästötodistuksen laitoksesta ja suoritettuaan anatomian tutkinnon silloisen yliopiston arkiaatterin, prof. Evert Bonsdorff’in eessä, nimitettiin hän samana syksynä sairasvoimistelun opettajaksi yliopistoon. Virkaa oli myös hakenut neiti Emilie Malmgrén, joka samoin oli ollut oppilana Ling’in laitoksessa. Ilolla ja innolla hoiti A. S. virkaansa kesään 1877, jolloin etenevä kivuloisuus pakotti häntä luopumaan siitä. Näiden 14 vuoden aikana antoi hän myös voimistelua kodeissa ja oli opettajana suom. tyttökoulussa. Oli vielä eräänä kesänä sairasvoimistelijana Marstrand’in kylpylaitoksessa, johon prof. Hazelius oli häntä kutsunut ja toisena kesänä sairasvoimistelijana majori Thure Brandt’in luona Sköfdessä. Myös tutki hän saksalaista terveysvoimistelua muutamien kuukausien aikana Dresden’issä tohtori Moritz Kloss’in luona. 2 p. marrask. 1878 päättyi hänen toimekas elämänsä Helsingissä monta kuukautta kestäneen sairauden jälkeen. "

Aleksandra on poimittu myös Kansallisbiografiaan.