Kotiseutu 12/1915 kertoi joulutulista Etelä-Pohjanmaalla:
Lähempänä joulua niistä sitten kootaan sentapainen laitos, kuin kuva osoittaa. Sitä nimitetään "Juhlaristiksi". Jouluaattona se sitten kiinnitetään noin 15—20 m. pitkän tangon päähän niin lujasti tietysti, että se särkymättä voi kestää kaikki mahdolliset myrskyt. Tuossa puolen päivän tienoissa aattona, jolloin joulun katsotaan alkavan, nostetaan tuommoinen tanko juhlaristeineen ylös. Sitä ennen kuitenkin on asetettu tuossa poikkipuussa oleviin trissoihin nuora, jolla sitten kaikkina juhlapäivinä ja niiden aattoina illoin ja aamuin pimeän ajaksi nostetaan kaksi lyhtyä ylös. Tavallisesti ne laitetaan monivärisestä paperista, niin että ne kauas katsoen näyttävät hyvin kauniilta varsinkin, jos on onnistuttu saamaan ne sellaisiksi että ne tuulessa hiljalleen pyörivät näyttäen katsojalle siten koko väririkkautensa.
Tietysti näiden laittamisessa on paljo sellaista työtä, jota pojat eivät voi suorittaa, mutta niissä taas aikuiset hyvin auliisti auttavat. Ovathan ne kaikille yhtä tärkeitä juhlatunnelman nostajia. Ilman vaikutusta ne eivät olekaan. Tuntuu hyvin hauskalta ja juhlalliselta illalla, sillä tiheästi asutuissa kylissä niitä on sangen lukuisasti ja voi niiden monivärinen valo näkyä hyvinkin kauvas. Luontohan ei sille Pohjanmaalla aseta mitään estettä.
Päivälläkin ne huurteisessa talviilmassa tekevät hyvin juhlallisen vaikutuksen, varsinkin yksinkertaiseen kansaan, joka ei ole suurempiin juhlallisuuksiin tottunut. Joulun jälkeenkään ei niitä heti lasketa alas, vaan annetaan niiden olla laskiaiseen saakka, johon katsotaan joulunajan kestävän. Silloin vasta juhlaristit tavallisesti kaadetaan. Suomalaisissa pitäjissä eivät nämä kuitenkaan ole niin yleisiä kuin rannikkoseudun ruotsalaisissa pitäjissä, jossa niitä on melkein joka talossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti