Vastasin kyselyyn arkistojen digitalisaation vaikutuksista

Lokakuun Hitu-päivillä jaettiin osallistumiskutsua tutkimukseen "Arkistot ja historiantutkimus digiaikana" osana hanketta Tieto vallan alla. Arkistot ja demokratia. Markkinointia oli myös sosiaalisessa mediassa, jossa luvattiin, että "Kyselyyn vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia." Minulla aikaa tuhlaantui enemmän, joten kierrätän vastaukset tännekin.

1. Miten arkistoaineistojen digitointi on vaikuttanut omaan tutkimustyöhösi – esimerkiksi aineistojen saatavuuteen, työskentelytapoihin tai tutkimuskysymyksiin?

Useat tutkimukseni olisivat jääneet tekemättä ellei arkistoaineisto olisi ollut digitaalista. Voudintilien satojen (tuhansien?) sivujen läpikäynti kymmeniltä vuosilta olisi ollut mahdoton tai ainakin aivan erilainen urakka mikrofilmien äärellä. Kartanon torpparien kokoaminen rippikirjoista ja henkikirjoista olisi myös ollut huomattavasti hankalampaa, vaikka mikrofilmien valokuvaus olisi ollut mahdollisuuden rajoissa. 

Peruslähteiden digitaalisuus tarjoaa tai lähes pakottaa alkuperäislähteiden tarkistukseen, sillä vaiva on minimaalinen.

Digitaalisuus on myös mahdollistanut monien pienten kysymysten selvitystyön, joka olisi ollut 1900-luvun alkupuolella ollut käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi ihmisten jäljitystä on helpottanut FamilySearchin ja ArkivDigitalin portaalien hakumahdollisuudet sekä tuoreimpana Kansallisarkiston 1600-luvulta alkava tuomiokirjojen HTR-demo. 

2. Millaisia erityisiä lähdekriittisiä kysymyksiä digitoitujen aineistojen käyttöön mielestäsi liittyy? 

Harmaasävyisten ja mikrofilmidigitointien osalta pitää muistaa, että mahdolliset värierot eivät ole näkyvissä. Yleisissä ratkaisuissa käyttäjällä ei ole myöskään näkyvyyttä asiakirjan kokoon tai muuhun materiaalisuuteen, jolla voi olla tulkinnallista merkitystä.

3. Ovatko arkistojen valinnat siitä, mitä aineistoja ne ovat digitoineet ja mitä eivät, ohjanneet tai jollain tavalla vaikuttaneet tutkimukseesi? 

On myönnettävä, että fyysistä arkistotyötä vaativat aiheet ovat siirtyneet työlistalla eteenpäin. Yhden kirjahankkeen osalta jäin tietoisesti odottamaan Kansallisarkiston varhaisempien tuomiokirjojen HTR:ää. 

4. Jos saisit valita, missä muodossa käyttäisit ensisijaisesti arkistoaineistoja (fyysisenä, digitaalisena, molempina rinnakkain), mitä valitsisit ja miksi?

Fyysistä muotoa kaipaan lähinnä silloin kuin kyseessä on paksu nide ja tiedontarpeeni täyttyy muutamalta sivulta, joiden paikantaminen on helpompaa "käsin". 

5. Vaikuttaako arkistoaineistojen käyttömuoto (digitaalinen, analoginen) tutkimusaiheesi tai tutkimuskysymystesi valintaan? 

Kuten kysymyksen 3 kohdalla totesin, priorisoin tutkimusaiheita, joiden aineisto on digitaalista. Toisaalta suuri osa kiinnostuksenkohteisiini liittyvästä arkistoaineistosta on jo digitoitu.

6. Tiedätkö, mitä digitaalisia arkistoaineistoja on tutkijoiden käytettävissä? Entä tiedätkö, miksi juuri nämä aineistot ovat saatavilla? 

Kansallisarkiston digitoinnin alkaessa seurasin kehitystä aktiivisesti. Viime vuosina vastaavaan ei ole ollut mahdollisuutta, joten tietämyksessäni on varmasti aukkoja. Vastaavasti en ole muodostanut kokonaiskuvaa Riksarkivetin ja ArkivDigitalin digitaalisesta aineistosta. 

Käsitykseni on, että nämä kolme toimijaa aloittivat sukututkijoille tärkeimmästä aineistosta. Nykyään ainakin Kansallisarkisto ja Arkiv Digital digitoivat yksittäisten käyttäjien tilauksien perusteella eli kattavuudessa tulee olemaan aukkoja.

7. Muuttuuko arkistojen tehtävä digitaalisuuden myötä? 

Digitaalisuus tarjoaa arkistoille uusia toimintamahdollisuuksia ja tietoisten päätösten tekeminen tehtäväkentästä on olennaista. Kansallisarkisto lähti digitointiin jälkijunassa ja väitti aluperin, ettei se nähnyt tehtävänään digitaalisten käyttöliittymien kehittämistä. Se ei kuitenkaan tarjonnut pysyviä tunnisteita, jotka olisivat tarjonneet muille toimijoille mahdollisuuksia kehitystyöhön. Viime vuosina Kansallisarkisto on satsannut HTR-hankkeisiin ja rakentanut näille käyttöliittymiä, jotka ovat jälleen puolitekoisia eli eivät esimerkiksi mahdollista tulosten latausta taulukkomuotoon. Eli on epäselvää miten Kansallisarkisto ymmärtää tehtävänsä suhteessa tutkijoihin.

8. Millaiseksi näet historiantutkimuksen tulevaisuuden digiaikana? 

Lähitulevaisuudessa digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuden entistä laajempaan aineistojen hyödyntämiseen, sillä niitä on helpompaa sekä läpikäydä järjestelmällisesti että lähestyä HTR:n kautta. Pidemmän aikavälin kehitys on epäselvempää, mutta en usko tekoälyn elinaikani kehittyvän lähteitä yhdistävään järkeilyyn, jolla olisi käytännön merkitystä tieteellisessä tutkimuksessa. Sitä voidaan toki pian käyttää lähteiden luokittelemiseen ja kuvailuun.