Hieno sukunimi ei tuota taloudellista onnea

Kiteeltä käsin kuulutettiin Posttidningarissa kolme kertaa, viimeiseksi 22.8.1801, esteettömyyttä kersantti Peter Niclas Munterin suunnittelemalle avioliitolle Hörning-nimisen lesken kanssa. Munterin sijaan hän käytti nykyään isänsä mukaan sukunimeä Bergholtz. (Bergholtz oli liivinmaalaisen aatelisuku, jonka miehiä oli Ruotsin armeijassa oli 1700-luvun lopulla upseereina. Oletettavasti Petter Niclas oli avioton lapsi.) 

Ilmoituksen mukaan Munter/Bergholtz oli tullut Kustaa III:n sodan aikana Gotlannista Helsinkiin ja kirkonkirjojen mukaan hän oli syntynyt 1.7.1760[1]. Kyseessä voisi siis olla Gottlannissa lokakuussa 1785 katselmoitu tykistörykmentin Petter Munter, joka oli ollut armeijan riveissä jo 11 vuotta ja kolme kuukautta, vaikka oli syntynyt Kalmarissa vain 25 vuotta ja neljä kuukautta aikaisemmin.[2] Hän oli naimisissa tuolloin ja oli ollut naimisissa jo kaksi vuotta aiemmin, jolloin syntymäpaikaksi kirjattiin Öölanti.[3] Nimen tavanomaisuuden ja positioiden nopeiden vaihtelujen vuoksi en onnistunut löytämään samaa miestä sotavuosina tai niiden jälkeen.

Syksyjen 1801 ja 1802 välillä Munter/Bergholtz erosi armeijasta ja maaherralta nimityksen Ilomantsin, Suojärven sekä Enon kappelin siltavoudiksi ja muutti Ilomantsin kirkonkylään. Ehkä muutos vaati uuden kuulutuksen Inrikes Tidningarissa 15.2.1803. Nyt ei mainittu aiemmin käytettyä sukunimeä, mutta selviää, että mies oli tullut Helsingistä tykistönjohdon kanssa Savoon. 

Häitä pehtoorin leski Brita Hörningin (s. 1767) kanssa vietettiin Ilomantsissa 26.10.1803. Hörningin aiempi aviomies oli Gabriel Snellman (1724-1792). 

Pari asui ensin Ilomantsissa ja sitten Tohmajärvellä, jossa Brita Hörning kuoli 13.1.1810. Peter lähti seurakunnasta pari kuukautta myöhemmin ja päätyi Iisalmen maaseurakuntaan, jossa hän 10.10.1810 avioitui itseään 25 vuotta nuoremman palveluspiika Maria Mustikkakankaan (s. 1785) kanssa. Hänen sukunimekseen merkittiin jatkossa Mustelin. Tytär Maria Serafia syntyi 22.1.1812

Peter Niclas Bergholtz toi Kuopioon 1814 Rautalammelta saamansa muuttokirjan. Kuopiossa hänestä tuli kaupunginvouti, mutta toimi ei ollut pitkäikäinen, sillä hän sai muuttokirjan Iisalmelle 1816.  Henkikirjaan 1820 hänet merkittiin rutiköyhäksi Tohmajärvellä.[4] Muutama vuosi myöhemmin hän muutti Kiteelle, jossa hänet vedettiin yli rippikirjasta vuonna 1840.

Ainoa tytär Maria Serafia Bergholtz avioitui torppari Matti Pirhosen kanssa ja sai useita lapsia. [5] Hän kuoli 19.3.1876 ruotilaisena.

[1] Ilomantsi RK 1803-1809, 381; Tohmajärvi RK 1808-1818, Kemie ; Kitee LK 1814-1832, 480; Iisalmi LK 1790-1828, 379 (Ollickala N:o 6); Iisalmi RK 1816-1826, 342 (Ollickala N:o 6); Kuopio RK 1816-1823, 21; Kitee RK 1821-1832, B; Kitee RK 1833-1838, 97; Kitee RK 1839-1852, 262.

[2] Generalmönsterrullor - Artilleriregementet 1727 (1785) Bild 550 / sid 85 (AID: v482265.b550.s85, NAD: SE/KrA/0023)

[3] Generalmönsterrullor - Artilleriregementet 1723 (1783) Bild 2790 / sid 81 (AID: v482261a.b2790.s81, NAD: SE/KrA/0023) 

[4] KA. K:12 s. 333

[5] Tohmajärvi LK 1841-1851, 96