tiistai 2. syyskuuta 2014

Uutislähteenä

Muistiinpanona.
Aikaleima 4:19 AM tarkoittaa Suomen aikaa 8:19. Ja kas, sama aihe Agricolan uutisissa 25.08.14 10:36. Aikamoinen skuuppi, kun BBC:n laajempi juttu oli verkossa vasta 29.8.2014.

Internet Archiven kuvien laatu on jokseenkin surkea, mutta tähän blogiin sopiva. (Aiempi yritys.) Tekninen ratkaisu, joka poimii kuvien ympärillä olevan koneluetun tekstin toimii hauissa suhteellisen hyvin ja mahdollisti jopa Flickriin poimimattoman kuvan löytämisen. Ohessa "Finland Hat", joka oli pikkutytöille sopivaa kevätmuotia vuonna 1862 (Godey's lady's book)

(Internet Archiven kirjojen metatiedot ovat usein olleet metsässä ja olen luullut syylliseksi Google Books -projektia. Tässä tapauksessa kyse oli IA;n omasta digitoinnista, jonka julkaisuvuodeksi oli merkitty 1840. Ei voi pitää paikkaansa, sillä alkusivuilla on vuosi 1862 ja sisäsivuilla kuva Garibaldi-paidasta, joka oli muodissa 1860-luvulla.)

Sunnuntaina surffailin YouTubessa ja sain aiheen twiittiin
Aikaleima 3:05 PM tarkoittaa suomeksi 19:05. Agricolan uutisissa sama aihe 02.09.14 11:32.

Kolmatta arvosijaa en muuten saanut, mutta pääsin toiseksi tilaajaksi pariin kanavaan. Ensimmäinen ensimmäinen oli Suomen kulttuurirahasto, jolla oli useampikin video (eli peräti kolme kappaletta).
Hieman ihmetytti, etteivät organisaatiot ole hankkineet muutamaa näennäistilaajaa eivätkä myöskään selväkielistä URL:ia

Opintojen aloitus vuonna 1853

Sosiaalisessa mediassa todettiin viime viikolla, ettei Helsingin yliopiston ympäristössä pääse kulkemaan kompastumatta fukseihin eli opintojaan aloittaviin.

Meininki oli toista vuonna 1853 tai ainakin sen vanhempien silmille sopiva osuus. Julius Krohnin kirjassa Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta julkaistujen raporttien mukaan.

Ylioppilastutkintonsa hyväksymisen jälkeen Krohn oli "menossa varakansleri Nordenstamin luo näyttääkseni itseäni täysissä tamineissani, miekka vyöllä ja kolmimasto päässä." Jo muutaman päivän kuluttua hän kävi "ensi kertaa professori Arpen luennolla; huomenna alkaa professori Nordmann. Heitä molempia aion aluksi kuunnella; sillä prof. Arppe arveli, etten ennättäisi kuunnella sen useampia, koska itse aineet ovat minulle aivan oudot." Lukujärjestykseksi muodostui sitten


  Ma Ti Ke To Pe La
9-10 Prof. Arppe Arppe Arppe Arppe
10-11 Arpen
kertausta
Nordmannin
kertausta
11-12 Prof. Nordmann Nordmann Nordmann Nordmann
12-1 Prof. Schultén Piirustusta Schultén Schultén Piirustusta Schultén

Jokainen professori piti neljä julkista luentoa viikossa ja kerran kertauksen viikon luennoista. Iltapäivisn Krohn kirjeensä perusteella aikoi kirjoittaa puhtaaksi luentovihkonsa ja lukea kirjoistaan eteenpäin sitä, mitä professori kulloinkin oli luennoinut. Myöhemmin aikaa menisi kemian käytännöllisiin töihin joka päivä 4-7:ään.

Krohn asui professori Arppen luona ja kuvailee tilannetta näin:
Siis: tuuletusikkunaa ei ole, ergo huoneessa ei tuuloteta. Minä jätän kuitenkin joskus oven saliin auki päästääkseni raitista ilmaa huoneeseen. Lattia on puuta ilman minkäänlaista värihienostusta; kuitenkin on mattoja vuoteen ja pöydän edessä. Vuodevaatteita vaihdetaan joka toinen viikko; mutta milloin pyykkiä pestään, on hyvinkin arvoituksellista, sillä mitään määräaikaa ei näytä olevan. Siitä ei ole kuitenkaan mitään vastusta, sillä professorinrouva on sanonut, että jos jotain tarvitsen, voidaan se pestä keittiössä.
Vaikka myöhemmän muistelmansa mukaan
"ensimäinen lukukauteni ei kuitenkaan ollut oikein hauska. Olin suuren osan sitä aikaa rintatautisena; mutta vielä enemmän vaikutti siihen se, että tuo siihen aikaan perin ruotsalainen Helsingin kaupunki minulle oli kovin outo." 
niin Krohn vietti sen verran sosiaalista elämää, että saattoi marraskuussa raportoida Arppen professoreille ja ylioppilaille järjestämien juhlien jälkeen, että
Omituista miten tuollaisissa kesteissä uusia veljiä syntyy kuin sieniä sateella. Viini sen vaikuttaa. Minä en juonut sen vähemmän kuin 12 kanssa veljenmaljaa. Kaikkiaan tunnen kaupungissa olevista 410:stä ylioppilaasta jo 74, ja niistä olen 60:n kanssa lähemmin tuttu.
Kuvassa Julius Krohn myöhemmin. Lähteenä Sanomia Turusta 27.9.1890

maanantai 1. syyskuuta 2014

Elokuun loppu

17.8.
 18.8.
  • Kiitos @HelMet_kirjasto , että uutuuksia saa varata ennen ilmestymistä. Taas on kiintiö täynnä ja ehdin muutaman jonon kärkeen!
19.8.
  • Vielä sain "kesän" ohjelmaan yhden arkeologiaretken. Kiitos @HeritageDaysFI listauksenne linkityksestä!
  • OpenHouseHelsinki -ohjelma julkistettu. Pe-su 12.-14.9.2014. Useimmat kohteet ilman rajoituksia tai lippuja? 
 20.8.
  • Arnstad jaksaa. En svensk tiger: Finlands krig och 1900-talets öppna sår
  • Valitettavasti tätä ruotsalaista podcastia "En svensk tiger" ei saa mp3:na ulos. Acast ei lähde selaimessani pyörimään.
  • Missä ravintolassa nämä ovat käyneet kun seinillä 1918 valokuvia?  
  • Näiden mielestä Arvi Korhonen Suomen tunnetuin historioitsija?! 
  • Työpäivän jälkeen konffaan, jonka nimeä en muista. Session otsikkona Folklore and literacy. Alkaa nyt.
21.8.
  • .@FruCharlotte kommentoi Anna-Maja Henrikssonin näkemystä @Museovirasto n vallasta
  • No nyt tuli minullekin @Postimuseo n avajaiskutsu. Olen päässyt piireihin?
  • Norjassa suunnitelma historiallisesta väestörekisteristä ajalle ennen nykyaikaista. Arkistolaitosvetoisesti!
  • Taiteiden yö, kolmas kohde
  • Pientä ristiriitaa vastauksissani... 
  • Palautuslaatikossa oli paljon pidempiä tekstejä. Hyvä.
22.8.
23.8.
  •  Jäävesiämpärin evoluutio kertoo jotain yleisempääkin kulttuurin jatkuvasta muutoksesta?
  •  J. Kananen: Etnografinen tutkimus. Miten kirjoitan etnografisen opinnäytetyön (2014). Selailun perusteella ei sanaakaan tutkimusetiikasta!
24.8.
25.8.
26.8.
 27.8.
 28.8.
29.8.
  • Ensi talvena 75 vuotta Talvisodasta, joten Talvisotahiihto. Markkinointi kouluille herätti kummastusta FB:ssä. [Lainaus "Mitä seuraavaksi?! Keskitysleirikoulu?! Punavankiviikonloppu?! Asemasotasieniretki?!" ]

Kirkkoherran hautajaiset Torniossa 1681

Lapin matkakertomuksia on 1600-luvultakin!? Tämä selvisi minulle kun kirjastotietokannan selailussa osuin Marja Itkonen-Kailan suomentamaan Jean-Francois Regnadin tekstiin, josta lainaamani kappale Retki Lappiin oli painettu 2012. Itkonen-Kailan johdannosta käy ilmi, että Regnard oli jatkanut omia muistiinpanojaan referoimalla toista kirjoittajaa eli pitkät pätkät tekstiä ovat muuta kuin omakohtaista kokemusta.

Toisin kuin kirkkoherra Johannes Tornaeuksen kuolemaan liittyvät kuvaukset. Kirkkoherra oli kuollut muutamia päiviä ennen kuin ranskalainen seurue tuli Tornioon. He kävivät surutalossa, jossa näkivät vainajan "makaamassa arkussa täydessä virka-asussaan, joka oli juuri tätä varten valmistettu hänelle". "Hänen vaimonsa makasi vuoteellaan toisella puolen huonetta, ja huokaukset ja kyyneleet todistivat surusta". Suurissa hopeamaljoissa oli "ranskalaisia ja espanjalaisia viinejä sekä viinaa", joita tarjottiin vierailijoille. (s. 24)

Seurue kutsuttiin myös Tornaeuksen hautajaisiin ja tilaisuuden kuvaus lienee ajalleen melko harvinainen.

Juhlallisuudet aloitettiin vainajan kodissa (eli pappilassa?). Koko talo oli täynnä pappeja. "Heillä oli yllään pitkät mustat kaavut ja päässään niin korkeakupuiset hatut, että niitä olisi voinut luulla kattupalkkeja kannattaviksi pylväiksi. Huoneen keskellä oli kankaalla peitetty arkku, jossa vainaja lepäsi." "Seurueen vanhin piti ruumissaarnan kaikkien läsnäolijoiden kuunnellessa". "Naiset olivat miehistä erillään pienessä huoneessa ja huokailivat sydäntäsärkevästi". (s. 120)

"Samaan aikaan kun salissa saarnattiin, pidettiin kirkossa suomenkielinen saarna, ja molempien saarnojen loputtua lähdettiin viemään ruumista kirkkoon." (s. 120) Pappilassa saarnattiin latinaksi tai ruotsiksi? Arkku kannettiin olkapäillä ja sen jäljessä kulki surusaatto. "Arkku asetettiin keskelle kirkkoa, ja samalla veisattiin virsiä." "Tämän jälkeen alkoi varsinainen suuri hautajaispuhe." (s. 121) Sen loputtua siirryttiin juhla-aterialle.

"Meidät johdatettiin suureen saliin, jonka täytti kolme pitkää pöytää. Tämä sali oli kunniavieraita varten. Lisäksi oli viisi tai kuusi vielä täydempää huonetta, joihin oli tarkoitus saada mahtumaan kaikki muut läsnäolijat." "Aterian aluksi nautittiin viinan ja oluen sekoitusta sekä muuatta toista, oluesta, viinistä ja sokerista tehtyä juomaa, jonka nimi oli calchat, molemmat pahimman makuisia juomia joita ihminen voi saada alas kurkustaan."  (s. 122) "Pöydät olivat täynnä erilaisia ja, jos niin uskallan sanoa, antiikkisia liharuokia; ne oli nimittäin paistettuy jo aikakin viikkoa aikaisemmin." (s. 123)

Maljojen nosto oli osa ohjelmaa ja ruuan jälkeen "papit joivat ja polttivat kunnes sortuivat pöydän alle". "Vainajan vävy Olaus Graan yritti tuoppi kädessä hoiperellen saattaa meidät veneellemme, mutta jalat pettivät hänen altaan ja hän oli vähällä pudota jokeen. Kahden miehen oli kainaloista kannatellen talutettava hänet pois." (s. 124)

Seuraavana päivänä oli vielä rääppiäiset. (s. 124-125)

Kuva Historiska museet. Peter Sillén SHMM

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Palkittuja opettajia vuonna 1909

"Kaukana pohjan perillä, Turtolan Ratasjärven kylässä, viettää kahdeksankymmenvuotias köyhä mäkitupalaisvaimo Eeva Kaisa Buska elämänsä hiljaisia iltahetkiä. Yli viisikymmentä vuotta on hän ollut koko kylän ainoana lukutaidon opettajana, kauan aikaa ennen kuin kunnassa oli ainoatakaan kansakoulua vasta ikänsä yhdeksännen vuosikymmenen kynnyksellä, näkönsä heitettyä, on hän katsonut voivansa ottaa virkavapautta. Kaunista ja hyvää on hänen koko elämänsä säteillyt ja sukupolvien kiitollisuus häntä ympäröi."

"Neiti Helena Sofia Lönnros (syntynyt 1834) on 33 vuotta uhraavasti toiminut pientenlastenopettajana ruotsalaisessa Pockarin kylässä Lappträskin pitäjässä. Vanhuuden voimattomuus, köyhyys ja unohdus ovat olleet hänen palkkansa. Mutta sadoille lapsille hänen työnsä on tuottanut siunausta, mistä nyt annettu kunniapalkinto olkoon, näkyvänä tunnustuksena."

"Pietarsaaren Kållbyn kylän kasvavaan kansaan ruotsalaisella Pohjanmaalla on mäkitupalaisen leski, lastenopettaja Maria Sofia Löfberg siroitellut tiedon siemeniä nelisenkymmentä vuotta. Taitavasti, ystävällisesti on hän tehtävänsä suorittanut, kunnesvanhuus - Maria Sofia Löfberg on syntynyt 1833 — huolineen vaivoineen on saapunut."
Maria Sofia Löfberg syntyi 29.4.1835 ja kuoli 20.1.1909 eli ehkä ehti saada kuulla palkinnostaan, mutta tuskin pääsi siitä nauttimaan. (RK Pedersöre 1901-1910 s. 578)

"Suomalaisella Pohjanmaalla. Laihian Isossakylässä on lastenopettaja Maija Kreeta Jaakontytär Viiki pitänyt pientä kouluansa yhteen jaksoon 34 vuotta, mihin lisäksi tulee pyhäkoulun pito 15 vuonna. Opettajan elämän saavukset ovat: raajarikkoisuus, kivuloisuus, köyhyys, 73 vuoden ikä ja 3 tynnörin vuosipalkka. Mutta koulu on yhä vieläkin voimassa ja työskentelee paikkakunnan suureksi suosioksi. varmaan on jo aika tämän opettajan saada ensimmäinen julkinen kunnialause."
Maija Kreetta syntyi 25.12.1835 Laihian Isonkylän talollisen Jaakko Jaakonpoika Viikin ja tämän vaimon Gretan tyttäreksi. (RK 1830-1836, 1837-1843, 1844-1850, 1852-1858, 1859-1865, 1867-1874, 1875-1885)
Tekstilainaukset: Otava 16.1.1909
Tunnelmakuva: Tuulispää 31/1907
Tausta: Tammikuun 14 päivän rahasto

lauantai 30. elokuuta 2014

Arkeologiaa

Tämän kesän kaivauksista näkyi (tai ainakin jäi mieleen) parhaiten Vantaan Jokiniemi. Jan Fast kertoi kaivauksen valmisteluista blogissaan jo hyvissä ajoin ja raportoi tuloksista päivä päivältä. (Valitettavasti ei kuitenkaan käyttänyt aihetunnistinta, jolla kirjoitukset voisi helposti poimia esille.)

Alumnien viikkoon osallistunut Timo Suvanto raportoi omassa blogissaan Jokiniemen kaivaustunnelmista, kuin myös seuraavalla viikolla paikalla ollut Eva Ahl-Waris.

Löytyneet savi-idolit saivat näkyvyyttä monessa mediassa. Oheisen kuvan on ottanut Jan Fast, julkaistu blogissaan 5.8.2014, käytetty tässä yhteydessä hänen luvallaan.

Arkeologiabloggaukselle löytyy siis hyviä esimerkkejä Suomessa. Jos joku kaipaa lisävinkkejä tai -näkemyksiä voi lukea verkosta kirjan Blogging Archaeology.

Muuta kerääntynyttä Suomesta ja Bernadottelandiasta

perjantai 29. elokuuta 2014

Tulivuorten vaikutus Suomessa

Viime viikkojen uutisissa on odoteltu tulivuoren purkausta Islannissa, joten "ajankohtaista" käsitellä tulivuorten vaikutuksia elämään Suomessa.

Aikanaan mietin täällä oliko vuosi 1816 Suomessakin "vuosi ilman kesää". Sain tekstiini kommentin, jonka mukaan todennäköisesti ei, mutta asia jäi kutkuttamaan mieltäni. Niinpä varasin kesällä vauhdilla kirjaston uutuuslistaan ilmestyneen William K. ja Nicholas P. Klingmanin kirjan The Year Without Summer. 1816 and the Volcano That Darkened the World and Changed History (2014).

Jos koko maailma pimentyi, niin sitten kai Suomikin? Valitettavasti hakemistosta ei löydy mitään koillisen Euroopan paikannimeä, joten ilmakehän tuhkakerroksen vaikutus jää edelleen mysteeriksi. Pitäisiköhän kysyä ilmatieteen laitokselta? Ruotsalaisessa ilmastoblogissa todetaan viitaten titeelliseen artikkeliin
Vad gäller lufttemperatur verkar han inte se tendenser till att sommaren 1816 var ovanligt kall i regionen. Serier från Trondheim, Göteborg, Köpenhamn, Uppsala, Stockholm, Vöyri och St Petersburg användes för ändamålet. Ser man kortsiktligt (jämförelse av lufttemperaturen 1816 kontra 1814) var 1816 kallare, men år 1812 var till och mer ännu kallare än 1816 i Östersjöregionen under de varma månaderna (april till september).
Samaan aikaan kirjastoon ostettu Alexandra Witzen ja Jeff Kanipen Island on Fire. The extraordinary story of Laki, the forgotten volcano that turned eighteenth-century Europe dark (2014) käsitteli perusteellisen otsikkonsa mukaisesti Islannin Lakin purkausta kesäkuun 1783 alussa.


(Cornell University Libraryn Flickr Commonsissa jakama valokuva ei esitä tekstin Lakia vaan pari vuotta sitten lentoliikenteen pysäyttänyttä tulivuorta Eyjafjallajökull.)
   
Tulivuoresta levinnyt materiaali havaittiin Euroopassa rikintuoksuisena sumuna kesä-heinäkuussa. Rikki ei ollut pelkkää tuoksua vaan myös happoa, joka tuhosi paikoin kasvavia kasveja eli vuoden sadon. 

Rikkisumusta on kirjoitettu useita tieteellisiä artikkeleita ja ilmeisesti näiden tietoihin perustuen  kirjassa on kartta sumun saapumisesta Euroopan kaupunkeihin. Helsingin kohdalle on merkitty päivämäärä 23. kesäkuuta eli jostain on joku havainto löytynyt? Pitäisi kai kaivaa lähdeartikkelit esiin selvyyden saamiseksi. Kotimaisessa kirjallisuudessa en muista nähneeni mainintaa erikoisesta kesäsumusta.   

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo julkaisi kesäkuun säätiedot 7.8.1783. Tekstissä todetaan "Blåsten var märkelig hela månaden, men skingrade likväl ej solröken.", mikä voisi tarkoittaa edellä kuvattua ilmiötä?