Turun graduja

Tuoreessa Genoksessa yksi artikkeli pohjautui Turun yliopiston graduun, joten sain kimmokkeen tarkistaa aikaansaannoksia parilta viime vuodelta. Turku jää seurannassa yleensä vähemmälle, kun siellä ei löydy kokonaisia graduja verkossa. Tiivistelmien valossa sääli, sillä uskoisin, että henkilöhistorian, paikallishistorian ja sukujen tutkijat voisivat saadat arvokasta tietoa esim seuraavista:

Rokka, Kristiina: Kirjallisuuden viljelijät maaseudulla. Kansankirjastojen käyttö ja lainaajat Muurlassa ja Perniössä 1878-1893 (2008) ... "Lähteinä on käytetty kolmen esimerkkikirjaston, Perniön, Yliskylän ja Muurlan kansankirjaston lainauskirjoja ja seurakuntien rippikirjoja. Lainauskirjoihin merkityt kirjastojen käyttäjät on nimen ja muiden tietojen avulla etsitty rippikirjoista. Rippikirjojen avulla on saatu selville tiedot kirjastoa käyttäneiden iästä ja sosiaalisesta asemasta."

Kivekäs, Pasi: Ilmoitetan ja tiettäwäxi tehdän täsä Herran seuracunnas. Kaarinan kirkonkuulutukset paikallisyhteisön kuvaajina Ruotsin ajan lopulla (2008) ... "Kaarinan seurakunnassa on säilynyt poikkeuksellisen runsaasti kirkonkuulutuksia, joista suuri osa on suomenkielisiä. Täten niihin on tallentunut aikakauden suomea puhuvan väestön puhekieltä, jota kirjallisissa lähteissä on säilynyt hyvin vähän. Kirkonkuulutukset kuvaavat laajasti paikallisyhteisön elämän eri puolia. Kuulutukset kertovat esivallan ja alamaisten suhteista sekä ihmisten suhtautumisesta heille annettuihin vaatimuksiin ja määräyksiin paljastaen myös yhteiskunnallisia ristiriitoja. Pappien ja yksityisten ihmisten ilmoitukset tarjoavat runsaasti tietoa seurakunnan toiminnasta sekä tavallisista ihmisistä ja monista heidän arkielämäänsä liittyneistä asioista. Näin aineisto tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden tutkia paikallisyhteisön elämää pitäjäläisten omien tiedotusten kautta."

Tapiovaara, Susanna: Raumalainen rokokoo. Asumisen, pukeutumisen ja seuraelämän ranskalaisvaikutteet perukirjoissa 1750-1800 (2008) ... "Tärkein lähdeaineisto on Turun Maakuntamuseossa sijaitsevat perukirjat, joita on kyseiseltä ajanjaksolta 280 kappaletta. Perukirja-aineisto jaettiin vainajien aseman kautta kuuteen eri sosiaaliryhmään, joita verrattiin toisiinsa läpi tutkielman. ... Huolimatta Rauman syrjäisestä sijainnista niin Euroopan tasolla kuin valtakunnallisestikin on perukirjoissa selkeästi nähtävissä ranskalaisvaikutteita jokaisella tutkimuskohteena olleella osa-alueella. Erityisesti esiin nousevat tässä tapauksessa seuraelämän monet eri vivahteet. Tutkimustuloksena voidaan esittää, että raumalaisilla oli resursseja seurata muotivirtauksia ilmeisesti vilkkaiden Turun ja Tukholman yhteyksien ansiosta ja että rokokoo ei ollut 1700-luvun jälkipuoliskon raumalaisille vieras tyylisuunta."

Koskelin, Marja-Leena: Tengströmin suvun kummiverkosto ja naisten sosiaaliset suhteet 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa (2008) ... "Perheet loivat kummisuhteilla verkostoja sukuunsa, perheenpään virkaveljiin sekä muihin säätyläisyhteisönsä henkilöihin. Isän virkasuhteilla muodostui vähiten kummiverkostoa. Naisten verkostot olivat perhe ja suku. Sukulaiskummeja oli eniten koko kummimäärästä. ... Kummitutkimuksesta voi päätellä, että sukusiteet olivat sääty-yhteiskunnassa tärkeimmät sosiaaliset kontaktit."

Vaartio, Niina: Viipurin kaupungin ja sen lähialueen käsityöläiset 1600-luvulla (2008) ... "Käsityöläiset kuuluivat pääsääntöisesti pienporvaristoon. Hautajaiskulujen perusteella kaupunkikäsityöläisten varallisuudessa oli huomattavia eroja. Varakkaimpia ja arvostetuimpia olivat kultasepät ja räätälit, maalarit, lasimestarit ja kuparisepät, sitten karduaanintekijät, kirjanpainajat, säämiskän- ja tynnyrintekijät. Köyhimpiä olivat etupäässä Vallissa asuvat puusepät, sepät, kankurit, muurimestarit, hansikkaantekijät ja suutarit, jotka haudattiin vaatimattomasti kirkkomaahan varakkaampien hautapaikan ollessa kirkossa."

Ingelin, Tanja: Naimaton nainen itsensä elättäjänä - Naiseus täysivaltaisuuskeskustelussa autonomisessa Suomessa (2007)

Peltonen, Meija: "Niin kuin koiran pennut, yksi sinne ja toinen tänne" - Turun punaorpojen huolto vuosina 1918-1936 (2007)

Maunula, Hanne: Rusthollista säätyläistöön? Loimaan ratsutilallisten säätykierto vuosina 1810-1906 (2007)

Hautala, Arto: "Kutsui kulta kuokkamiehet, korven kolkat kuokkimahan". Ruotsin vallan lopulla perustetut uudistalot Toholammilla - tutkimus uudistalollisten sopeutumisesta yhteisöön (2007)