Ote nimimerkki H. H-:n kirjoituksesta Havaantoja Sotkamosta Ouluun matkustaessa (Uusi Suometar 16.11.1874).
22 päivän iltana pääsimme Ouluun. Uteliaisuuteni pakoitti minua tässä erinomaisen näppärässä ja pulskassa kaupungissa katselemaan semmoisia paikkoja, joita talvisena aikana on mahdoton katsella. — Luonnon ihanuuksista on täällä kaikkein vähin puutetta; ja itse kaupungin sisällä saapi, jos niin haluttaa, pistäytyä kuuntelemaan metsän huminaa, puron lirinää ja lintuin soreaa viserrystä, tuon somasti laitetun kaupungin keskitse juoksevan "laani-ojan" äyräille.
Mutta ei siinä kyllä; enimmän huomiota puoleensa vetävä on kumminkin tuo n. s. "Huvi-saari". Jos siinä on perää, miten kumppalini kertoi ja oma havaantoni todisti, että tämä saari on luonnon valmistama monien ristiin rastiin juoksevien purojen suhteen, niin semmoisia en usko tiheässä toisia olevan. Saari on purojen kautta jaettu moniksi kymmeniksi pieniksi saarekkeiksi. Ihmis-käsi ei ole tässä luonnon tarhassa mitään muuta tehnyt, kuin puhdistanut risut ja murrot pois, rakentanut purojen ylitse pienet, hyvin yksinkertaiset sillat sekä saarekkeille varsinaiset käytävät ja sohvan-tapaisia istuimia, joko puusta tai maasta ja Merikosken puoleiselle kulmalle semmoisen katoksella, istuimilla ja pöydillä varustetun suojapaikan, jossa on tilaa jommoisellekin ihmis-joukolle. Sen läheisyydessä on luonnollinen kivi, johon oli hakattu vuosiluku: "1865“, luultavasti tämän saaren puhdistus-aikaa muistuttava. Mitä saaren puistoon tulee, siihen ei ole ihmiskädellä lisätty, eikä poiskaan otettu, ja puut näkyivät olevan enimmästi leppiä, hyvin tiheässä. — Tämä saari oli ennen aikaan ollut, ei ainoastaan puhdistamaton alku-tilastaan, vaan myös, valitettavasti, kaiken turmeluksen, jopa saastaisuudenkin varjopaikkana, niinkuin luonnollista onkin näin kaupungin läheisyydessä. Nyt on se kaikesta tästä muutettu puhtauden ja viattomuuden vapaaksi ihmis-olentojen virvoitus- ja huvi-paikaksi, jonka kaiken toimeen-panosta elää, ja siis eläköön, entisen, ikävällä muisteltavan läänimme herra kuvernörin G. von Alfthan'in nimi!
Rakennukset eivät suinkaan täällä ole semmoisia, ettei ne sydänmaan ukkoa seisahduttaisi katsella töllistelemään. Mainittakoon näistä ainoastaan uudet ja tekeillä olleet rakennukset. Åströmin nahkatehdas on entistä palanutta muhkeampi. — Lukion entuudestaan mahtava tiilistä tehty rakennus näkyy nousevan Pohjolan jättiläis-rakennukseksi, sillä toisessa päässä oleva jatko alkoi olla valmis; toisessa päässä ei ollut kuin kivijalka vasta perustettu.
Tätä katsellessani juolahti paikalla mieleeni täällä Oulussa, niinkuin muuallakin koko maassamme, sydänmaan ukkojenkin sydäntä särkevät kieliasiat; pahasti, hyvin pahasti koski sydämmeeni nämä asiat, katsellessani tuotakin "Suomen" miesten varoilla hankittua uljasta laitosta. — Ihmiset ylipäätään näyttivät täällä Oulussa, niinkuin jokivarrellakin, olevan hyvin kohteliaita, ja hyvällä sanalla, ilman "äksyämättä", antoivat he vastauksen alhaisemmankin kysymyksille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti